tag:blogger.com,1999:blog-24740724452363810272024-03-19T01:13:17.716-07:00Täytäntöönpanijan mietteitäAjatuksia ulosoton arjesta, viran hoidosta ja vähän edunvalvonnastakin.Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.comBlogger30125tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-61320414451523778592016-09-04T10:40:00.002-07:002016-09-04T10:42:56.164-07:00Ei niin erinomaista ettei jotain parannettavaakin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8zqJNKqGeCztdSi39KKDQ6D6qC8-z1vvRtzRoryHi2ZJwINInwJkd7hlwt-0L3uy6up8PdIR43lHIWC24xdh23r5_wbSG52kTW1_jLkMcRsFABDos_8AV8VVrwvE10bQL5VlsKKCU088/s1600/Toimisto_kyna5.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="122" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8zqJNKqGeCztdSi39KKDQ6D6qC8-z1vvRtzRoryHi2ZJwINInwJkd7hlwt-0L3uy6up8PdIR43lHIWC24xdh23r5_wbSG52kTW1_jLkMcRsFABDos_8AV8VVrwvE10bQL5VlsKKCU088/s200/Toimisto_kyna5.jpg" width="200" /></a></div>
Ulosottolaitoksessa on käynnissä rakenneuudistushanke (URA), jonka on määrä olla valmis 2019 vuoden alussa. Valtakunnanvouti on omassa blogissaan (31.8) esitellyt URA-hankkeen etenemistä ja kirjoitan tässä samasta aiheesta henkilöstöedustajan näkökulmasta.<br />
<br />
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ajatusta sisältyy valtakunnanvoudin Ura-katsaukseen. Valtakunnanvouti on oikeassa siinä, että URA-hankkeessa on paljon hyviä ja tarpeellisia uudistuksia, joilla kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme vastaten tulevaisuuden haasteisiin. <br />
<br />
Mutta ei niin erinomaista, että ei jotain huonoakin. Hankkeeseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä ja riskejä. Oikeusministeri Lindströmin voutipäivillä esittämien linjausten kanssa samaan aikaan eduskunnan lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota Ura-hankeen riskeihin ja korostanut yhteistyön tarvetta henkilöstön kanssa. Riskeillä viitattiin mm. valmistelussa olevien muutosten vaikutuksiin ulosoton toiminallisuuteen ja tuloksellisuuteen.<br />
<br />
Ura-hankkeen suurimat säästöt lasketaan perinnän jakamisen varaan. VVV hakee jakamisella 10 miljoonaa euron säästöjä jotka otetaan nykyisten virkamiesten palkkapussista. Erityisen karvasta kalkkia tarjoillaan nykyisille määräaikaisille ulosottomiehille, joiden palkat aiotaan puolittaa, jos jakaminen toteutetaan VVV:n tavoittelemassa muodossa. Vakituisillekaan virkamiehille ei ole luvattu nykyisen kaltaisia työehtoja. Henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet perinnän jakamista.<br />
<br />
Lakivaliokunnan oikeusministeriölle ja ulosottolaitokselle lähettämä viesti on syytä ottaa vakavasti ja samalla mietittävä, onko suunnitellulla mallilla menestymisen edellytyksiä. Valiokunnan ulostulon jälkeen on ennakoitavissa, että perinnän jakaminen ei tule esitetyssä muodossa menemään eduskunnassa läpi.<br />
<br />
Kesällä julkaistut ulosottolaitoksen työhyvinvointikyselyn tulokset ovat karua luettavaa Ura-hankeen osalta. Melkein itku tuli. Niiden perusteella herää kysymys, että olemmeko oikealla uralla. Henkilöstökyselyn tuloksien perustella valtakunnanvoudinviraston olisi hyvä vakuuttelujen sijaan siirtyä käytännön tekoihin henkilöstön uskon vahvistamiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Henkilöstöjärjestöt ovat valmiita yhteistyöhön.<br />
<br />
Yhteistyöterveisin<br />
<br />
Harri Lepolahti<br />
varapääluottamusmies JHL<br />
<br />
<br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-22152556154203491072016-04-26T01:07:00.000-07:002016-04-26T01:07:52.174-07:00Ulosottoa uudistettaessa on varjeltava nykyjärjestelmän vahvuuksia <span style="font-family: Calibri;"><div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen on ottanut osaa keskusteluun ulosoton tavoitteista ja rakenteiden uudistamisesta. Heikkisen 8.4 julkaisemassa kirjoituksessa on hyvin otettu kantaa ulosoton tuloksellisuuteen, nykyjärjestelmän vahvuuksiin ja riskeihin, jotka tulee huomioida uudistustyötä tehtäessä. Ohessa Heikkisen kirjoitus. </span></div>
<div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span> </div>
<div dir="LTR">
</div>
<div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">ULOSOTON TAVOITTEISTA</span></div>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
</span></span><span style="font-size: small;"><span style="font-size: small;"><div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Merja Muilun ja Juhani Toukolan puheenvuoron (HS mielipide 2.4.2016) johdosta on syytä esittää seuraavaa. On totta, että ulosoton perimistulos riippuu kolmesta tekijästä, ulosoton tehokkuudesta, velallisten maksukyvystä ja asioiden määrästä ja laadusta. Kaksi viimeksi mainittua tekijää muodostavat ulosoton toimintaympäristön. Näistä kolmesta tekijästä vain ulosoton tehokkuuteen voidaan vaikuttaa. Ulosoton toimintaympäristö on tällä vuosituhannella ollut vakaa. Sen sijaan ulosoton tulos on kymmenen vuoden aikana parantunut 67 %. </span></div>
<div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span> </div>
<div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tulos on ollut neljä vuotta peräkkäin yli miljardi euroa, kun se kymmenen vuotta sitten oli 650 miljoonaa euroa. Ulosoton henkilöstöä on samanaikaisesti vähennetty 1.400:sta 1.200:aan. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden paranemisen taustalla on viisi tekijää: 1) moderni lainsäädäntö 2) yksinkertainen organisaatio 3) toiminnan automatisointi ja reaaliaikainen tiedonhankinta velallisen tilanteesta 4) kannustava palkkaus ja 5) henkilöstön korkea työmoraali ja sitoutuminen tavoitteisiin. Näistä viimeksi mainittu on tärkein. Jos se puuttuu, yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki.</span></div>
</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span><br /></span><span style="font-size: small;"><span style="font-size: small;"><div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Uudistettaessa ulosoton rakenteita tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi ulosottolaitoksen johdon on varjeltava näitä vahvuuksia. Tässä, jos missä, on noudatettava varovaisuutta ja vältettävä hallitsemattomia riskejä. Tavoitteiden on oltava realistisia ja ymmärrettäviä. Tähän on hyvin arkipäiväiset syyt. Valtio on ulosotossa suurin velkoja. Melkein puolet tuloksesta on valtion vero- ja muita tuloja. Jos tulos heikkenisi Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön ennustamalla tavalla 170 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna vuoden 2015 tulokseen, merkitsisi se yli 70 miljoonan euron tulojen menetystä valtiolle. Veronmaksajilla ei ole varaa tuloksen heikentymiseen. Harri Lepolahden (HS Mielipide 31.3.2016) asiasta ilmaisema huoli on perusteltu.</span></div>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
</span><br />
<div dir="LTR">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Timo Heikkinen</span></div>
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">
</span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">johtava kihlakunnanvouti, Helsinki</span></span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"></span><br /></span><br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-66335251870455348362016-03-28T02:37:00.001-07:002016-03-28T05:05:30.361-07:00ROMAHTAAKO ULOSOTON PERIMISTULOS<strong>Valtakunnanvoudinvirasto arvioi laskua 150 miljoonaa</strong><br />
<br />
Suomen kannalta on perin onnetonta, jos ulosoton perimistulos kehittyy kuten toiminnasta vastaava valtakunnanvoudinvirasto ennakoi. Mitään järkevää selitystä ei ole sille, että tulos putoaisi muutamassa vuodessa 150 miljoonaa euroa. Näin kuitenkin on kirjoitettu oikeusministeriön ja ulosottolaitoksen tulossopimukseen vuosille 2016-2019.<br />
<br />
Olen kysynyt oikeusministeriöstä selitystä tälle erikoiselle ennusteelle. Vastausta ei ole toistaiseksi kuulunut. Todennäköisesti kyseessä on valtakunnanvoudinviraston antama luku, jonka oikeusministeriö on hyväksynyt sen enempää ajattelematta, mihin arvio perustuu. Ainakaan sitä ei ole tulossopimuksessa käsitelty niin kuin voisi odottaa.<br />
<br />
Talouden suunnittelun pohjaksi laitettujen lukujen pitäisi jollain tavalla olla realistisia ja poikkeamien perusteltuja. Ulosottolaitoksen arvioiduilla tilityksillä valtiolle, vuositasolla noin 450 miljoonaa euroa, on kuitenkin jonkinlainen vaikutus myös valtion budjettiin. Vertailun vuoksi, kunnan hallintoa läheltä seuraavana voin todeta, että tämän kaltainen leväperäisyys talousasioissa ei menisi siellä ikinä läpi.<br />
<br />
Veronmaksajalle perimistuloksen pudotus on kallis, jos se toteutuu. Valtion menetykset ovat silloin luokkaa 60 miljoonaa euroa ja muiden ulosoton hakijoiden loput 90 miljoonaa euroa. Luulisi näin isojen ja uhkaavien menetysten kiinnostavan jo vähän päättäjiäkin.<br />
<br />
Ulosotto on tahkonnut huipputulosta vuodesta toiseen. Tulostavoitteet on saavutettu ja monena vuonna ylitettykin reippaasti. Parannusta tulokseen tuli viime vuonna 3 % perimistuloksen ollessa peräti 1,1 miljardia euroa. Selittäviä tekijöitä ovat olleet tiedonsaannin parantuminen ja henkilöstön kyky tehdä huipputulosta nykyjärjestelmässä, jonka koetaan kannustavan ja motivoivan tavoitteiden saavuttamiseen.<br />
<br />
Mikä sitten voisi aiheuttaa perimistuloksen romahtamisen. Yksi mahdollinen selitys voi olla tekeillä oleva rakenneuudistus. Valtakunnanvoudinvirasto on todennut, että perimistulos saattaa uudistuksen seurauksena laskea ja virasto on ehkä arvioinut tulevaisuuden tuloksen varmuuden vuoksi alakant-tiin, jotta pudotus ei näyttäisi niin pahalta.<br />
<br />
Jos arvio perimistuloksen kehityksestä liittyy valmisteltavana olevan rakenneuudistuksen vaikutuksiin niin hanke on välittömästi pysäytettävä ja arvioitava uudelleen. Kukaan järkevä päättäjä ei voi hyväksyä veronmaksajille ja ulosoton hakijoille näin kalliiksi käyvää hanketta. Tavoitellulla 10 miljoonan säästöllä aiheutettaisiin valtiolle 60 miljoona menetykset.Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-49134352139402674592016-02-21T11:54:00.000-08:002016-03-28T03:08:33.600-07:00TUMMIA PILVIÄ URA-HANKKEEN YLLÄ<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><strong>Yhteinen urakka edellyttää luottamuksen lisäämistä</strong></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ulosoton rakenneuudistushankkeen
hankejohtaja tekee hyvää työtä yrittäessään markkinoida ja
puolustaa ulosottolaitoksen rakenneuudistushanketta.
Markkinoinnista tuleekin hankejohtajan tärkein tehtävä, sillä URA
on tällä hetkellä ulosottolaitoksessa merkittävin työilmapiiriä
heikentävä tekijä. Ilmapiirikyselyn mukaan suurin osa
henkilöstöstä kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja ahdistusta
työssään URA-hankeen johdosta.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">VVV:n onnistumiseen
rakenneuudistuksessa ei uskota ja moni on sitä mieltä, että hanke
tulee ajamaan karille. Epäluulon ymmärtää, kun yrittää selvittää
, mihin URA-hanke on ratkaisu ja mitä siitä seuraa. Asia vaatii
selvittämistä, koska VVV ei ole kertonut henkilöstölle avoimesti
todellisia tavoitteitaan.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Hankejohtaja perustellee
rakenneuudistusta uudistamistarpeella ja nykyaikaistamisella. Tässä
on tapahtunut selvä muutos, kun valtakunnanvouti on tähän asti
perustellut hanketta säästötarpeilla. Muutos onkin aivan oikea ja
perusteltu, koska mitään sellaista säästötarvetta
ulosottolaitoksella ei ole, mistä ei selvittäisi tavanomaisella
sopeuttamisella niin kuin tähänkin asti on tehty.
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">URA-hankkeen tärkeimmäksi
tavoitteeksi on toteuttamissuunnitelmassa asetettu taloudellisuuden
ja tuottavuuden parantaminen, tarkentamatta kuitenkaan asiaa. Tähän
konkretisoituu myös henkilöstön suurin epäluulo hanketta kohtaan.
Ura-hanke koetaan puhtaasti palkanalennushankkeena, eikä VVV ole
voinut sitä kiistääkään.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">VVV:n suunnitelmissa hankkeen
taloudelliset hyödyt lasketaan saavutettavan lähes yksinomaan
perinnän uudelleen organisoinnilla (perinnän jakamisella), mihin
liittyy kuitenkin seuraavia puutteita:</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- tavoitteet ovat epäselviä</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- keinot ovat epäluotettavia</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- kustannus-hyötyanalyysiä ei ole
tehty</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">- vaikuttavuusanalyysi puuttuu</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Näyttää siltä, että ensin on
keksitty malli perinnän jakamiselle ja nyt yritetään kaikin tavoin
hakea perusteluja sille. Perinnän jakaminen onkin kohdannut
voimakasta vastustusta ja siihen on päällimmäisenä kaksi syytä.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ulosoton kentän väki, työn parhaat
asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jakaminen on suuri riski
tuloksellisuudelle. Valtion menetykset uudistuksen jälkeen olisivat
suuremmat kuin säästöt. Toinen syy on se, että henkilöstö
joutuisi URA-hankkeen maksumieheksi.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset ratkaisematta</span></b><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kihlakunnanulosottomiehet ovat
yrittäneet saada tarkempaa selvyyttä siihen, miten URA-hanke
toteutuessaan vaikuttaisi henkilöstön asemaan ja palkkaukseen.
Asiaan on vaadittu selvitystä niin valtakunnanvoudinvirastolta kuin
oikeusministeriöltä, mutta toistaiseksi kumpikin taho on ollut
haluton ottaman kantaa näihin henkilöstöä huolettaviin asioihin.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tutustuttaessa URA-hankkeen
toteuttamissuunnitelma ja hankesuunnitelmaan saamme kuitenkin jonkin
verran selkoa työnantajan todellisista tavoitteista. Ura-uudistuksen
pääasialliset hyödyt (90 %) näyttäisi syntyvän palkkakustannuksista. Kihlakunnanulosottomiesten osalta tavoitteena
on palkan alennukset ja toimistolla palkkakustannusten alentaminen
virkojen vähentämisen kautta.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">VVV:n suunnitelmien mukaan perinnän
uudistaminen on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyisten
kihlakunnanulosottomiesten virkojen määrää vähennetään 250:llä
ja tilalle palkattaan 180 huomattavasti (40 %) alhaisemmalla palkalla
työskentelevää virkamiestä. Toimistosta on tarkoitus vähentää
100 virkaa. Molemmissa ammattiryhmissä työmäärän lisääntymisen
ohella työt myös yksipuolistuisivat merkittävästi keskittämisen
ja erikoistumisen myötä. VVV:n tavoite palkkasäästöjen osalta on
näin laskettuna noin 10 milj.euroa.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Perinnän jakaminen VVV:n mallilla
merkitsisi kaikkien kihlakunnanulosottomiesten palkan alentumista,
myös laajatutkintaiseen perintään sijoittuvien. Erikoisperintä
lienee poikkeustapaus. Toimiston kohdalla palkka pysynee entisellään
työmäärän lisäyksestä huolimatta. Voutien osalta kaikki on
vielä auki.
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">URA-hankkeessa on myös paljon hyvää.
Organisaation kehittäminen, sähköisen asioinnin ja automaation
lisääminen ovat yleisesti hyväksyttyjä asioita ja parhaimmillaan
tehostavat perintää sekä parantavat ulosoton palvelukykyä. </span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ulosottolaitoksen henkilöstö haluaa
olla mukana kehittämässä ulosottoa, mutta ei hinnalla millä
hyvänsä. Ennen hankkeeseen sitoutumista järjestöt haluavat päästä
neuvottelemaan ja turvaamaan henkilöstön aseman muutoksessa.
Löytyykö VVV:ltä tahtotilaa yhteisen win-win tilanteen
saavuttamiseksi henkilöstön kanssa jää nähtäväksi.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Saadakseen työnantajan kanssaan
neuvottelupöytään, SUY on ilmoittanut kihlakunnanulosottomiehille,
että toistaiseksi ei ole ammattikunnan edun mukaista osallistua
perinnän jakamiseen tähtääviin perintäpilotteihin. Asiasta ei
ole syntynyt juurikaan keskustelua, koska asian vakavuus ymmärretään,
eikä kukaan halua olla heikentämässä perusteettomasti omaa, eikä
työtoverin asemaa.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Toivotan hankejohtajan tervetulleeksi
ulosottolaitoksen palvelukseen ja tutustumaan maailman parhaaseen
ulosottoon. Parhaan kuvan nykyjärjestelmän vahvuuksista saa
seuraamalla käytännön tasolla täytäntöönpanon ammattilaisten
työtä ulosottovirastoissa.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Lisätietoja: Harri Lepolahti p. 029 5
22845</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">
</span><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-59638169051180222772014-11-04T11:43:00.001-08:002014-11-04T11:49:22.470-08:00VVV tarjoaa kihlakunnanulosottomiehille epävarmaa tulevaisuutta<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><strong>Päätöksiä
ei ole vielä tehty, mutta tahtotila näyttää olevan selvä</strong></span></div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSZUzak5_TkMNByJ2BbKsBj_a0CSJRcd0_tw0KVwHSrb-WRMEdzAJnUC-RUUGIoXhDvrhI8B9SF1EgttcoHulN9TMzdKBDeS39nTidNJ7XA4IrCOim9f2AQHlr8nnldLLMOtKwPCb0wV0/s1600/Maisema19.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSZUzak5_TkMNByJ2BbKsBj_a0CSJRcd0_tw0KVwHSrb-WRMEdzAJnUC-RUUGIoXhDvrhI8B9SF1EgttcoHulN9TMzdKBDeS39nTidNJ7XA4IrCOim9f2AQHlr8nnldLLMOtKwPCb0wV0/s1600/Maisema19.jpg" height="133" width="200" /></a><span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Ulosoton
henkilöstöjärjestöt ja valtakunnanvoudinviraston johto tapasivat
eilen rakenneuudistuksen asioissa Turussa. Tapaaminen oli
epävirallinen, mutta ajatuksena oli vapaamuotoisesti ja avoimesti
käydä läpi henkilöstönäkökulmasta rakenneuudistuksen
valmistelua ja jatkotyötä.</span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Ulosottolaitoksen
rakenneuudistusta valmistellaan, jotta ulosoton taloudellisuutta ja
tuottavuutta saataisiin vielä entisestään parannettua. Suomeksi
sanottuna halutaan aikaiseksi lisää säästöjä. Tavoitteena on 7
miljoonan euron säästöt vuoteen 2019 mennessä.</span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Järjestöpalaverin
aikana tuli selväksi, että järjestöjen ja valtakunnanvoudin
viraston välillä on selkeä erimielisyys keinoista, joilla
tarvittavia säästöjä ollaan hakemassa. Suurin näkemysero
liittyy VVV:n suunnitelmiin täytäntöönpano- tehtävien
siirtämisestä toimistolle. </span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Valtakunnanvoudinviraston
tavoitteena näyttäisi olevan siirtää jopa yli puolet
kihlakunnanulosottomiesten nykyisistä tehtävistä toimistolle.
Toteutuessaan tämä merkitsisi sitä, että osa nykyisistä
kihlakunnanulosottomiehistä joutuisi tulevaisuudessa hakemaan
alemmin palkattuja toimistoperintätehtäviä tai muita töitä.</span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Tehtävien
siirto merkitsisi myös sitä, että kihlakunnanulosottomiesten
perimis- palkkiot valtaosaltaan poistuisivat, eikä työnantaja ole
antanut minkäänlaista lupausta ansiotason säilymisestä esim.
takuupalkan muodossa. </span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Vaihtoehtoisena
säästökeinona kihlakunnanulosottomiehet ovat ehdottaneet
valtakunnanvoudinvirastolle automatisoinnin ja sähköisen asioinnin
lisäämistä ja sen mahdollistamaa tehtävien ja virkojen
vähennystä luonnollista poistumaa hyödyntäen. Tämä takaisi
paremmin myös oikeusturvan ja ulosoton tulokselli- suuden säilymisen
toisin kuin toimivan täytäntöönpanojärjestelmän romutta- minen.
VVV näyttää kuitenkin jääräpäisesti ajavan tehtävien siirtoa,
mikä tietäisi kihlakunnanulosottomiehille hyvin todennäköisesti
merkittäviä työehtojen heikennyksiä ja uhkaisi jopa
virkasuhteita.</span>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Valtakunnanvoudinviraston
tapa tehdä rakenneuudistusta on erikoinen ja merkitsee henkilöstön
keskuudessa kasvavaa epävarmuutta ja pelkoa tulevai- suuden suhteen.
Tällä toimintamallilla henkilöstöä on mahdoton motivoida mukaan
hankkeen läpiviemiseen. Kihlakunnanulosottomiesten onkin
toistaiseksi parempi pysyä erilaisten rakenneuudistukseen
liittyvien kokeilujen ulkopuolella. jos sellaisia virastoissa
tullaan tarjoamaan. Mukaan lähteminen saattaa vaaran taa oman ja
työkaverin työpaikan ja työehdot tulevaisuudessa. </span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<br />
<div lang="fi-FI" style="line-height: 0.18cm; margin-bottom: 0cm; orphans: 0; widows: 0;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"> Lisätietoja:
Harri Lepolahti p. 029 56 22845 </span></span></span>
</div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-32357593981061129872013-11-02T01:10:00.000-07:002013-11-02T02:36:59.283-07:00Työttömyys haittaa euroalueella<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGCqQuJxUcNRyZ537qRsQEjrKT38iR8hJoQrPbvidx35QqXI4BAtJKJbNoHb3XFhB4I1Gz4_Nn92fuu5fjl8pxPaZa13OH14fYgJmkh3QeSKh28YOcYmKOTDHlEqJqAXTU2QoY3X28Nkc/s1600/Maisema_kaupunki05.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGCqQuJxUcNRyZ537qRsQEjrKT38iR8hJoQrPbvidx35QqXI4BAtJKJbNoHb3XFhB4I1Gz4_Nn92fuu5fjl8pxPaZa13OH14fYgJmkh3QeSKh28YOcYmKOTDHlEqJqAXTU2QoY3X28Nkc/s320/Maisema_kaupunki05.jpg" width="320" /></a>Euroopan komissio on julkaissut tuoreet euroalueen työttömyysluvut. Lukujen valossa käännöstä parempaan päin ei ole tapahtunut vaan työttömyys on ollut kasvusuunnassa. <br />
<br />
Syyskuun tilanteen mukaan koko euroalueen työttömyysaste on 12,2 %, mikä merkitsee, että euroopassa on 19,5 miljoonaa ihmistä vailla työtä.<br />
<br />
Työttömyysluvuissa on todella suuria eroja maiden välillä. Alhaisinta työttömyys on Itävalassa 4,9 % ja Saksassa 5,2 %. Korkeimmat työttömyysluvut paljastuvat Kreikasta 27,6 % ja Espanjasta 26,6 %. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Yhdysvalloissa työttömyys on eurooppaa selvästi alhaisempi 7,2 %.<br />
<br />
Vuoden aikana työttömyys on EU:ssa noussut 16 jäsenmaassa ja laskenut 11 jäsenmaassa. Suurimpia työllisyyden parantajia ovat olleet Latvia ja Viro. Esimerkiksi Virossa työttömyys laski vuoden aikana 10,0 %:sta 8,3 %:iin. Heikoimmin tilanne on kehittynyt Kyproksella, missä työttömien määrä on lisääntynyt 12,7 %:sta 17,1 %:iin.<br />
<br />
Nuorten, alle 25 vuotiaiden, työttömyys, on euroalueella huolestuttavan korkealla 24,1 %:n tasolla. Tämä merkitsee, että euroopassa on 3,5 miljoonaa nuorta työttömänä. Pahin tilanne on Kreikassa, missä peräti 57,3 % nuorista on työttömänä.<br />
<br />
Suomen työttömyysaste on EU:n mukaan 8,1% ja nuorten kohdalla 20,2 %. Myös Suomessa tilanne näyttää heikentyneen edellisestä kuukauden takaisesta tarkastelusta.<br />
<br />
Työttömyys merkitsee eriarvoisuutta ja tuloerojen kasvua niin yksitäisten kansalaisten kuin EU-maidenkin välillä. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttavat syrjäytymistä, mikä on merkittävä uhka ja ongelma niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.<br />
<br />
Heikkoja singnaaleja talouden kääntymisestä parempaan suuntaan on viime aikoina kuultu euroopan kriisimaista. Työttömyystilaston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että taantuma pitää edelleen vahvasti otteessaan suurta osaa euroopasta. Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-72972919587260089672013-09-17T12:41:00.000-07:002013-09-17T12:46:23.788-07:00Työllisyys- ja kasvusopimus olisi syytä pitää<br />
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-fbkum273mLuR0SuG7_hYf7iur5T0zdQJPfVCXWwjwovq_49giTVRums5U6k5Zdvar-lZsgXcRTDDyrapF4hztd1vic3OmPnl2hAiFUFF6rCcymo5R88zqYIel25lsATcwhDPqqZ225Y/s1600/Maisema19.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-fbkum273mLuR0SuG7_hYf7iur5T0zdQJPfVCXWwjwovq_49giTVRums5U6k5Zdvar-lZsgXcRTDDyrapF4hztd1vic3OmPnl2hAiFUFF6rCcymo5R88zqYIel25lsATcwhDPqqZ225Y/s320/Maisema19.jpg" width="320" /></a>Työmarkkinajärjestöt
saavuttivat keskustasolla neuvottelutuloksen kesitetysta työmarkkinarat-kaisusta, jota myös
kasvu- ja työllisyyssopimuk-seksi kutsutaan. Sopimus syntyi nopeammin kuin sitä osattiin
odottaa. </div>
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
</div>
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Maltillisen sopimuksen palkankorotukset eivät ole suuria, eivätkä tule edes turvaamaan
palkansaajien ostovoimaa tulevina vuosina.<o:p> </o:p></div>
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Nykyisessä
vaikeassa taloustilanteessa kovin paljon ei palkkapöydästä ollut odotettavissakaan. Ratkaisu voidaankin lähinnä
nähdä jonkinlaisena työmarkkinaosapuolien osallistumisena yhteisvastuutalkoisiin maan talous- ja
työllisyystilanteen kohentamiseksi.<o:p></o:p></div>
<br />
Tuskin
oli muste ehtinyt keskustason neuvottelutuloksessa kuivua, kun jo liittotasolla
syntyi tulkintaerimielisyyksiä
siitä, mitä oli sovittu. Erimielisyyttä on ilmennyt siitä, onko sovittu kahdenkymmenen euron
palkankorotus yleiskorotus peruspalkkaan vai kustannusvaikutus sisältäen myös muut
palkanosat, jotka lasketaan peruspalkasta.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
<o:p>K</o:p>aksikymppiä
ei kuulosta suurelta rahalta. Jokaisella eurolla on kuitenkin ostovoimavaikutusta, enemmän tai vähemmän
palkansaajasta riippuen. Keskustasolla ei osattu ollenkaan ottaa huomioon, että
yksinkertainenkin asia voi liittotason eri sopimuspöydissä muodostua<span style="mso-tab-count: 1;"> </span>hyvinkin mutkikkaaksi.<o:p></o:p></div>
<br />
<div class="Standard" style="margin: 0cm 0cm 0pt;">
Panokset
ovat kokonaisuuden kannalta tällä kertaa sen verran suuret, että keskitetyn
sopimuksen ei toivoisi
tulkintakysymyksiin kaatuvan. Keskitetty työmarkkinaratkaisu on tässä<span style="mso-tab-count: 1;"> t</span>ilanteessa huomattavasti
parempi vaihtoehto tulevaisuuden kannalta kuin vaikeisiin liittokohtaisiin neuvotteluihin ajautuminen.<o:p></o:p></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-37179760246318596162013-09-07T13:32:00.000-07:002013-09-07T13:32:03.035-07:00Maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet eläkeläisillä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieg9cX5xivUzeb0_d4TLmpyCR_7deIlskFqx3yRcXlLH1vfjcoGaL30T4_1ocrStdx9zOh-4rx9XpLS9gw93-DbiPX2fq76L4lNkH05TiMThsIK81EV6Fj-985DXv1WoL7sTFWTL6wV28/s1600/maksumuistutus.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieg9cX5xivUzeb0_d4TLmpyCR_7deIlskFqx3yRcXlLH1vfjcoGaL30T4_1ocrStdx9zOh-4rx9XpLS9gw93-DbiPX2fq76L4lNkH05TiMThsIK81EV6Fj-985DXv1WoL7sTFWTL6wV28/s320/maksumuistutus.jpg" width="320" /></a>Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät jatkavat kasvuaan. Luottotietoyhtiö
Asiakastiedon julkaisemista tiedoista selviää, että tänä vuonna
saatetaan ylittää 90-luvun laman huipputaso. Tällä hetkellä merkintä
on jo 361 000 suomalaisella ja määrä on edelleen noususuunnassa. <br />
<br />
Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa,
mutta erityistä on, että viime aikoina eläkeläisten osuus on kasvanut
muita enemmän. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut kolme kertaa enemmän kuin
muiden keskimäärin.<o:p></o:p><br />
<br />
Yksi selittävä tekijä eläkeläisten osuuden kasvuun on viime vuonna
voimaan astunut pitkäkestoisesta ulosotosta aiheutuva
häiriömerkintä. Luottohäiriömerkintä syntyy pitkäkestoisesta ulosotosta,
kun maksusuunnitelma, palkan tai eläkkeen ulosmittaus on kestänyt kahden vuoden
aikana 18 kuukautta. <o:p></o:p><br />
<br />
Vähävaraiset eläkeläiset eivät voi välttää merkinnän syntymistä, mikäli
velkaantuminen aiheuttaa pitkään jatkuvan eläkkeen
ulosmittauksen. Merkintä pysyy voimassa niin kauan kuin eläkkeen
ulosmittaus kestää. Muut häiriömerkinnät ovat määräaikaisia ja ovat voimassa
vain 2-4 vuotta.<o:p></o:p><br />
<br />
Pelkistäen voidaan todeta, että jos sinulla on tuloja ja maksat eläkkeestä velkaa
kuukausittain pois, olet luottokelvoton niin kauan kuin velkaa lyhennät. Jos
sinulla ei ole tuloja ja sinut todetaan varattomaksi, saatat päästä kahden
vuoden määräaikaisella luottokelvottomuudella. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa
asiaan vaikuttaa myös se, kuinka aktiivinen velkoja on.<o:p></o:p><br />
<br />
Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa mm. vuokra-asunnon hankintaa,
vakuutussopimusten tekemistä ja puhelinliittymän hankkimista.<o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<o:p> </o:p></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-50127261497716535812013-06-30T13:06:00.000-07:002013-06-30T13:28:39.984-07:00Ulosotto hakee mallia verohallinnosta<div style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYzR-kDZ-jcnkshPSP7IHIeDTusIqx-kU1tfErykZl45G5u327kvfn6gRcNj7JQ8gbHOdcOF9L9rV4ewMNVZsAxsIxtTPCF8so2PGyiOaCZOAhQnZPwrS-mvlHLM9l-rWelbKYl-8ADds/s1168/vero.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYzR-kDZ-jcnkshPSP7IHIeDTusIqx-kU1tfErykZl45G5u327kvfn6gRcNj7JQ8gbHOdcOF9L9rV4ewMNVZsAxsIxtTPCF8so2PGyiOaCZOAhQnZPwrS-mvlHLM9l-rWelbKYl-8ADds/s320/vero.JPG" width="320" xya="true" /></a>Ulosoton rakenneuudistus on käynnistynyt ja ensivaiheessa on tarkoitus tutustua muiden viranomaisten toteuttamiin uudistuksiin ja toimintamalleihin. Ensimmäisenä on vuorossa verohallinto ja sen suorittama organisaation ja toimintojen uudistaminen. </div>
<br />
Verottaja on viime vuosina virtaviivaistanut toimintojaan ja organisaatio on jaettu toimintojen ja asiakasryhmien mukaan valtakunnallisiin yksiköihin ja niiden sisällä edelleen toimintayksiköihin eri puolella maata. Toimipaikkoja on karsittu, sähköistä asiointia on kehitetty ja asiakaspalvelua keskitetty.<br />
<br />
Olisiko verohallinnosta otettavissa mallia ulosottolaitokselle ?<br />
<br />
Käytännössä verottajan malli vietynä ulosoton puolelle voisi merkitä sitä, että ulosottolaitos olisi yhtä virastoa. Organisaatiomalli olisi linjaorganisaatio, joka jakaantuisi eri toimintayksiköihin. <br />
<br />
Erillisiä valtakunnallisia ulosoton yksiköitä olisivat luonnollisten henkilöiden perintäyksikkö, juridisten henkilöiden perintäyksikkö ja erikoisperintä. Tämän ohella olisi jonkinlainen "yksinkertaisen perinnän yksikkö". Lisäksi olisi vielä yhteisten palveluiden yksikkö ja hallintoyksikkö.<br />
<br />
Verohallinnossa ei ole henkilöviranomaisia ja kaikki päätökset tekee verohallinto. Ulosotossa tämä merkitsisi sitä, että tulevaisuudessa päätöksentekijä ei olisi enää ulosottomies vaan ulosottovirasto.<br />
<br />
Valtakunnanvoudinvirasto sulautuisi valtakunnalliseen ulosottovirastoon ja valtakunnanvoudista tulisi ulosottolaitoksen pääjohtaja, jolla olisi tukenaan johtoryhmä ja esikunta.<br />
<br />
Verohallinnon kaltaisessa mallissa ulosottolaitoksessa toimivaltaa ei jaettaisi, vaan jaettaisiin työt sen mukaan, missä kulloinkin on resursseja. Koko maan resurssit olisivat pöydällä kokonaisuutena. <br />
<br />
Olennainen ero verottajan ja ulosoton välillä on siinä, että verotus on hallintoa ja ulosotto on lainkäyttöä. Lainkäyttöön liittyy perustuslaissa turvattu tuomiovallan riippumattomuus. Ulosotossa yksittäinen virkamies on vastuussa sillä olevien asioiden käsittelyn joutuisuudesta sekä ratkaisutoiminnan oikeellisuudesta sekä muusta laadusta. Organisaation ulkopuolelta, eikä sisältä, voida puuttua yksittäisen asian ratkaisemiseen.<br />
<br />
Nykyinen ulosottojärjestelmä on toimiva ja erittäin hyviä tuloksia saavuttava. Aina voidaan kuitenkin tarkastella, voisiko asiat olla toisin ja mitä hyötyä siitä olisi. Verohallinnon malli ei ole sellaisenaan otettavissa käyttöön ulosottolaitoksessa, mutta on hyvä olla perillä siitä, miten muut viranomaiset uudistavat toimintojaan.<br />
<br />
Rakenneuudistuksen valmisteluvaiheessa on tarkoitus vielä käydä läpi muitakin vertailukoteita. Onko ulosottolaitoksen tulevaisuus nykyisessä vai jossain vielä tuntemattomassa, sen aika näyttä.<br />
<br />
<br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-27391485587359763952013-05-24T13:32:00.000-07:002013-05-24T13:32:19.539-07:00Ulosotossa tehdään pitkää työpäivää<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin-bottom: 0cm;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_9SkG99bxgKzYO-VHZR1dVBVByzGBCptuNzdLQYsSuYR1JPUwfYu8nP-P8463FB-fIcoPH9V2nXGAMZ4p8qphLYJxMch23g2l0yRIGvBsryJGp2zJuoJWOtliIlElQ0uaazajem9_nLQ/s1600/OM_Hki_oikeustalo_sisalla1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_9SkG99bxgKzYO-VHZR1dVBVByzGBCptuNzdLQYsSuYR1JPUwfYu8nP-P8463FB-fIcoPH9V2nXGAMZ4p8qphLYJxMch23g2l0yRIGvBsryJGp2zJuoJWOtliIlElQ0uaazajem9_nLQ/s320/OM_Hki_oikeustalo_sisalla1.jpg" width="320" ya="true" /></a></div>
<div style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin-bottom: 0cm;">
Oikeusministeriö on tehnyt ulosottovirastoille ja niiden henkilöstölle kyselyn työajoista. Kysely tehtiin erikseen työaikalain piirissä oleville ja työajattomille.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Työajattomista kolmasosa ilmoittaa selviävänsä työviikosta alle 40 tunnin. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä kertoo käyttävänsä töihin aikaa 40 tuntia tai sen yli. Hieman yli puolet työntekijöistä selviää työviikosta 40-45 tunnin työajalla. Kymmenen prosenttia käyttää työhön 45-50 tuntia viikossa ja noin viisi prosenttia kertoo käyttävänsä aikaa vielä enemmän. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Työaikalain piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta kysely tehtiin virastoille ja virasto vastasi koko henkilöstön puolesta.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Yllättävää oli, että työaikalain piirissä olevien osalta 9 virastoa 22:sta ilmoitti, että heillä saatetaan tehdä tai tehdään ns.harmaata työtä. Tällöin kyse on työaikaseurannan ulkopuolel la tehdystä työstä, jota ei korvata. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Liukuva työaika on käytössä lähes kaikissa virastoissa. Käytännöt vaihtelevat suuresti virastoittain sen osalta, kuinka paljon kellokortilla saa olla plussaa. Enimmillään saldoa voi olla 31-40 tuntia. 17 virastoa 22:sta leikkaa ylityötunnit säännöllisin väliajoin ja vain 11 virastoa 19:sta hyvittää leikatut tunnit virkamiehelle.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Harvassa virastossa on käytössä liukuvan työajan lisäksi muita työaikajoustoja. 16 virastoa 22:sta ilmoittaa, että ei aio näillä näkymin ottaa käyttöön muita työaikajoustoja. Työaikapankkia ilmoittaa käyttävänsä yksi virasto.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Etätyön osalta viisi virastoa ilmoittaa, että virastossa on mahdollista tehdä etätyötä. Tämän lisäksi viisi virastoa ilmoittaa suunnittelevansa etätyön käyttöönottamista.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Vastaukset näyttäisivät vahvistavan sitä käsitystä, että henkilöstö ei ole samassa asemassa ulosoton hallinnonalalla. Työntekijöiden saamat edut ja toisaalta oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat sen mukaan millaisia käytäntöjä virastoissa on. </div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-6991336158697013842013-04-05T12:07:00.000-07:002013-04-05T12:07:05.907-07:00Ansiorekisteristä hyötyä ulosotolleJulkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomeen ollaan suunnittelemassa <br />
ansiorekisteriä. Rekisteri <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMj3QzWijH617_gG8akA-nbOvNhORo6OKgWczp14UEsRVX3T-vOhDv4w4jPlg0L9EXAUjOMnYRA4WyYoh4oFBXO90E1Z3x48SVDWokwFlX321kLwERDnd9z4n0shrh3_SPHJNx3nmpSCY/s1600/Pylv%25C3%25A4ikk%25C3%25B6.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="132" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMj3QzWijH617_gG8akA-nbOvNhORo6OKgWczp14UEsRVX3T-vOhDv4w4jPlg0L9EXAUjOMnYRA4WyYoh4oFBXO90E1Z3x48SVDWokwFlX321kLwERDnd9z4n0shrh3_SPHJNx3nmpSCY/s200/Pylv%25C3%25A4ikk%25C3%25B6.jpg" width="200" /></a>pitäisi sisällään reaaliaikaista tietoa ihmisille maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tietoja voisivat hyödyntää Kela, sosiaaliviranomaiset, työttömyyskassat ja eläkelaitokset. Reaaliaikaiset tiedot helpottaisivat etuuksien oikeamääräistä maksamista ja vähentäisivät takaisinperintää.<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ansiorekisteristä olisi merkittävää hyötyä myös ulosottoviranomaiselle. Reaaliaikainen tieto velallisen tuloista tehostaisi täytäntöönpanoa ja edistäisi velkojien maksunsaantia ja siten oikeuksien toteutumista. Velallisten yhdenvertainen kohtelu ulosotossa lisääntyisi, mikä puolestaan lisäisi luottamusta täytäntöönpanon oikeudenmukaisuuteen. Velkojen maksun välttely olisi entistä vaikeampaa. Mitä paremmin varallisuus selviää reksitereistä, sen vähemmän tarvitaan myös ulosottopakon käyttöä, mikä on velallisten etu. <br />
<br />
Toinen hyödyllinen uudistus on hallituksen esitys palkan maksamisesta vain pankkitilille. Työnantajat velvoitettaisiin maksamaan palkka tilille ja käteen maksu kiellettäisiin. Taustalla on pimeän palkan maksun estäminen osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Tämäkin uudistus helpottaisi ulosottoviranomaisen työtä.</div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-14437179906341989242013-03-12T13:52:00.000-07:002013-03-12T14:09:10.634-07:00Tulevaisuuden ulosottoa rakentamaan<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYlett1Xf0h_LYCzN10MmZJypLgmYUzfKLme64rXq5PTWBXABgtYJ5cDaHri-iOD4hNXKMbxBN6m82IKkjK5RfF6CbEvYsu-oSlgl07h1ZJu0kf_NLBCo2ecTxwrJpnyn3rQ9O2EDQDeg/s1600/Maisema_talvi_05.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYlett1Xf0h_LYCzN10MmZJypLgmYUzfKLme64rXq5PTWBXABgtYJ5cDaHri-iOD4hNXKMbxBN6m82IKkjK5RfF6CbEvYsu-oSlgl07h1ZJu0kf_NLBCo2ecTxwrJpnyn3rQ9O2EDQDeg/s320/Maisema_talvi_05.jpg" width="203" /></a><br />
Uudet tuulet puhaltavat. Muutospaineet näkyvät ulosottolaitoksessa ja ulosoton yhteistyötoimikunnassa kuulimmekin viime viikolla saatesanat
ulosoton kokonaisvaltaiselle rakenneuudistukselle. Valtakunnanvouti ilmoitti työn käynnistyvän
välittömästi ja ensimmäisenä on vuorossa ohjaus-ja johtoryhmän asettaminen.<o:p></o:p><br />
<br />
Ohjausryhmään tulee edustus jokaisesta viidestä ulosoton
henkilöstöjärjestöstä sekä valtakunnanvoudinvirastosta ja oikeusministeriöstä.
Ohjausryhmän lisäksi perustetaan viisi muuta työryhmää, jotka ovat
ulosottomenettelyä, organisaatiota, hallintoa, lainsäädäntöä ja tietotekniikkaa
käsittelevät työryhmät.<o:p> </o:p><br />
<br />
Rakenneuudistus on oikeusministeriön valtakunnanvoudinvirastolle toimeksiantama keskipitkän aikavälin projekti ja tähtäin on vuodessa
2019. Silloin pitäisi olla jotain valmista. Valtakunnanvoudinviraston on kuitenkin määrä luovuttaa oikeusministeriölle
ensimmäinen raportti kehittämisvaihtoehdoista jo ensi elokuussa. <o:p> </o:p><br />
<br />
Rakenneuudistuksen yhteydessä tullaan pohtimaan muun muassa organisaation
rakennetta kuten piirien määrää. Lisäksi tarkasteltavaksi otetaan tehtävät ja
henkilöstöryhmien välinen työnjako eli kuka tekee ja mitä tekee sekä
mahdollinen tehtävien keskittäminen. Tietojärjestelmän ja lainsäädännön
kehittäminen ovat myös olennainen osa uudistushanketta.<o:p> </o:p><br />
<br />
Ulosoton rakenneuudistus on yksi oikeuslaitoksen tuottavuushanke, jolla pyritään
tehostamaan toimintaa ja hakemaan kustannussäästöjä. Oikeusministeriössä on samaan
aikaan valmisteilla oikeusturvaohjelma, jonka tarkoituksena etsiä
tehostamiskeinoja myös muun hallinnonalan osalta kansalaisten oikeusturvaa
vaarantamatta.<o:p> </o:p><br />
<br />
Ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe tulisi olla
yhteisen näkemyksen, vision, luominen siitä, millainen tulevaisuuden ulosoton tulisi
olla. Kun yhteisesti hyväksytty päämäärä on tiedossa, on helpompi keskittyä
keinoihin sen saavuttamiseksi. Uskon, että virkamiestyönä on valtakunnanvoudinvirastossa mietitty jo jonkinlaisia vaihtoehtoja ja niistä kuulemme lähiaikoina.<br />
<br />
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<o:p> </o:p></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-33557012997009463332013-01-07T13:27:00.000-08:002013-01-07T13:29:16.148-08:00Tuloksellisuus ulosotossa osa 2<b>Tuloksellisuudessa pitää huomioida vaikuttavuus </b><br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b></b><i><span style="font-weight: normal;">Yhteiskunnan kannalta on olennaisempaa, mitä annetuilla resursseilla saadaan aikaiseksi kuin se miten halvalla tehtävät hoidetaan.</span></i></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijdMWWgxwT4WrlSJYSkYoxZ3-zi6kCi6-vOTJnnBG4olH4TxyZKftiPr5Gz6sjxn_PYE_EXB2Q0M51waf25SBCR5UtWlMugjU3gJ3yNqNfR6nuHgjGl8jtNYSUX-XoCj-JrDA0svFzx1g/s1600/Patsas_02.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijdMWWgxwT4WrlSJYSkYoxZ3-zi6kCi6-vOTJnnBG4olH4TxyZKftiPr5Gz6sjxn_PYE_EXB2Q0M51waf25SBCR5UtWlMugjU3gJ3yNqNfR6nuHgjGl8jtNYSUX-XoCj-JrDA0svFzx1g/s1600/Patsas_02.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b></b><span style="font-weight: normal;">Ulosotossa kuten muussakin julkisen sektorin toiminnassa edellytetään, että annetut resurssit käytetään tuloksellisesti yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Palvelut pitää järjestää mahdollisimman taloudellisesti, tuottavasti ja vaikuttavasti.</span></div>
<div style="font-weight: normal; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-weight: normal;"></span>Julkisessa palvelutuotannossa on kyse palvelutarpeen tyydyttämisestä. Ulosottolaitos huolehtii oikeusturvapalveluiden tuottamisesta liittyen saatavien perintään ja muuhun täytäntöönpanoon. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ulosotossa taloudellisuutta mitataan käsitellyn asian kustannuksilla. Tuottavuutta mitataan käsiteltyjen asioiden määrällä suhteessa henkilötyövuosiin. Vaikuttavuutta mitataan perinnän onnistumisella euro- ja kappalemäärissä. Erikseen nämä mittarit eivät kerro juuri mitään, mutta yhdessä ne antavat jonkinlaisen kuvan ulosottotoimen tuloksellisuudesta.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Viimeaikaisessa keskustelussa taloudellisuus (kustannustehokkuus) on saanut painavamman aseman kuin muut tuloksellisuuden osatekijät. Yhteiskunnan ja veronmaksajan kannalta on toki tärkeää tietää, minkä verran (ulosotto)palveluiden järjestäminen maksaa, mutta silloin on myös kerrottava se, mitä kyseisellä "investoinnilla" saadaan aikaiseksi. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Miten määritetään ulosoton hinta</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Yksi tapa tarkastella asiaa on ensin määrittää palvelutaso ja sitten sille hinta, minkä yhteiskunta on siitä valmis maksamaan. Tällöin pitää muistaa, että ulosotossa ei ole kyse yhteiskunnan kannalta pelkästään menoista, vaan on huomioitava myös ulosoton fiskaalinen merkitys. Ulosotto tilittää vuosittain valtiolle noin 400 miljoonaa euroa. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Valtakunnanvoudinvirasto mittaa ulosottotoimen taloudellisuutta käsitellyn asian kustannuksilla. Helsingin ulosottovirastosta on esitetty vaihtoehtoiseksi mittariksi perityn euron kustannuksia. Molemmat ovat euromääräisiä mittareita ja kyse onkin lähinnä siitä, kumpi on käyttökelpoisempi tapa kuvaamaan määrärahojen käytön tehokkuutta.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Onko ulosoton tuotos peritty euro vai käsitelty asia. Jos tuottavuutta laskettaessa käytetään käsiteltyä asiaa, on johdonmukaista käyttää taloudellisuuden laskennassa samaa. Toinen perustelu on se, että tuotannontekijän ja tuotoksen välinen riippuvuussuhde on selkeämpi tarkasteltaessa käsiteltyjä asioita kuin perityjä euroja. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Valittiin taloudellisuusmittariksi kumpi hyvänsä, on kuitenkin muistettava, että valittu mitta ri ei kerro kokonaistuloksellisuudesta yhtään mitään ilman, että samaan aikaan tarkastellaan myös tuottavuutta ja vaikuttavuutta. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Taloudellisuuden korostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu johtaa helposti siihen, että toiminnan vaikuttavuus jää kokonaan huomioimatta. Vaikuttavuus on julkisissa palveluissa kuitenkin ehdottoman tärkeä asia. Ilman sen tarkastelua emme pysty vastamaan kysymyksiin, teemmekö oikeita asioita ja asioita oikein.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Ulosotossa vaikuttavuustavoitteen tarkastelun lähtökohdaksi voidaan asettaa yhteiskunnan odotukset. Ulosoton tehtävänä on tarjota palvelua siten, että hakija pääsee oikeuksiinsa ja saa suorituksen saamiselleen. Tästä seuraa, että perinnässä onnistumisella on keskeinen merkitys tuloksellisuuden kannalta. Vaikuttavuuden määrittämisen osalta puhutaan tällöin ulos oton aikaansaannoksesta velkojan näkökulmasta ja sitä voidaan verratta käytettyihin resursseihin </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Euro on hyvä konsultti, mutta huono isäntä</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Tilastojen perusteella voimme nähdä, että virastojen välillä on eroja perinnässä onnistumisessa. Virastoissa, joissa käytetään enemmän resursseja, onnistutaan paremmin. Virastojen välillä on niin selkeitä eroja, että jos olisi mahdollista, velkojien kannattaisi valita minkä viraston palveluja käyttävät. Tästä näkökulmasta toisissa virastoissa pystytään vastaamaan palvelun tarpeeseen huomattavasti paremmin kuin toisissa. Missä määrin perintä onnistuu hakemuksen mukaisesti, on yksi ulosoton laatutekijä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Jos haluamme lisätä vaikuttavuutta ja kehittää ulosoton tuloksellisuutta vastamaan paremmin palvelun käyttäjien tarpeita ja odotuksia, tulee tavoitteena olla perinnän onnistumisen parantaminen. Tilastojen valossa onnistumista tukee se, että virastoissa huolehditaan riittävistä resursseista. Ulosotossa pystytään toteamaan varattomuuksia pienemälläkin porukalla, mutta jos halutaan tuloksia niin se vaatii tekijänsä. Taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan korostaa, mutta erityisesti ulosottotoimessa vaikutukset yhteiskunnalle voivat helposti olla negatiivisia. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kun taloudellisuudelle ja tuottavuudelle annetaan liian suuri painoarvo, johtaa se helposti määrien tuottamiseen laadun kustannuksella. Euromääräiset tavoitteet ja erilaiset suoritteet saavat ylikorostetun aseman ja vaikuttavuus jää taka-alalle. Tällöin myöskään tuloksellisuus ei voi olla paras mahdollinen.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Valtakunnanvoudinviraston ja ulosottovirastojen johdon tärkeänä tehtävänä onkin vuosittaisessa talouden ja toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon kaikki tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja yhteen sovittaa ne siten, että lopputulos on paras mahdollinen. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-2260796515164638462012-12-26T14:10:00.000-08:002013-01-07T13:00:02.215-08:00Tuloksellisuus ulosotossa osa I <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqSR46watFIzVEaLEz_Te39c0RqgLwxjRQoWHwkheyd3JhxDz2X7B2Esy6naVKInv2lOtV5kH7xU9KLfA0hzu9DOLlFErgjyFFdUR4r6i1o6TPOfnO55ZyCMT3LCMunzsvGY6dVhrY9S8/s1600/Kello_08.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" eea="true" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqSR46watFIzVEaLEz_Te39c0RqgLwxjRQoWHwkheyd3JhxDz2X7B2Esy6naVKInv2lOtV5kH7xU9KLfA0hzu9DOLlFErgjyFFdUR4r6i1o6TPOfnO55ZyCMT3LCMunzsvGY6dVhrY9S8/s320/Kello_08.jpg" width="231" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Sitä mitataan mihin pyritään</b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Helsingin ulosottovirastossa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, mikä on oikea tapa mitata tuottavuutta ja vertailla tehokkuutta virastojen välillä. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Valtakunnanvoudinviraston käyttämä perinteinen mittari tarkastelee tuottavuutta kustannustehokkuudella (euroa / käsitelty asia). Helsingin ulosottovirastossa on kehitetty uusi malli, missä ulosoton tuotos ei olekaan käsitellyt asiat vaan perityt eurot. Uudeksi mittariksi on ehdolla perityn euron yksikköhinta. Vertailulaskelmat osoittavat, että peritty euro on kovin eri hintainen virastoissa eri puolilla maata.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kysymys on puhtaasti hypoteettinen. Onko oikeampaa tarkastella ulosoton tuloksena käsiteltyjä asioita vai perittyjä euroja ja onko ylipäätänsä tarvetta vertailla virastoja. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Molemmissa tehokkuuden laskentamalleissa panoksena käytetään kuluja, eli minkä verran kustannuksia tuotoksen aikaansaaminen on vaatinut. Laskentamalleissa on kuitenkin yksi merkittävä puute ja siksi niille ei pidä antaa mitään ylivertaista asemaa mittareiden joukossa. Ne eivät huomioi laatua ja vaikuttavuutta, vaikka se on en siarvoisen tärkeä asia palvelutuotannossa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<b>Virastot järjestykseen tehokkuuden perusteella </b></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Mikä on oikea tapa mitata tehokkuutta ulosottotoimessa ? Jos asiaa tarkastellaan lainsäädännön näkökulmasta, ulosoton tehtäväksi ulosottokaaressa määrätään asioiden käsittely, ei eurojen perintä. Osa ulosoton asioista on sellaisia, että ne eivät edes tuota euroja. Kaikki ulosottoon saapuvat asiat on joka tapauksessa käsiteltävä. Koska valtaosa käsitellyistä asioista on rahamääräisiä suoritusvelvoitteita, on ulosotossa perinteisesti kiinnitetty erityistä huo miota euromääräiseen perimistulokseen.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Uusissa tehokkuuslaskelmissa, otettaessa lähtökohdaksi virastojen perimistulos, on ajateltu, että kaikissa ulosottovirastoissa pitäisi pystyä samaan tehokkuuteen suhteutettuna resursseihin. Jos näin ei ole, katsotaan, että virasto on tehoton ja kustannuksia pitäisi karsia. </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Oli tarkastelukulma kumpi hyvänsä, virastoja ei mielestäni voi lähteä vertailemaan ja laittamaan järjestykseen pelkän kustannustehokkuuden perustella huomioimatta ulosottopiirien erilaisuutta. Ulosotossa on kyse palvelujen tuottamisesta koko maan alueella ja toisaalta kansalaisten oikeudesta saada palveluja. Koska palveluja on järjestettävä myös harvaan asutuilla seuduilla, on selvää, että virastojen yksikkökustannukset vaihtelevat eri puolilla maata.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Helsinki ei ehkä ole kompetentti arvioimaan muiden tehokkuutta. Eikä siihen mielestäni ole edes mitään tarvetta. Tärkeämpää on ulosoton ja ulosottolaitoksen yhtenäisyys ja ponnistelu yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. </div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-18595562910011086782012-11-24T13:50:00.000-08:002012-11-24T13:50:18.711-08:00Ulosottolaitos 50 vuotta sitten<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8rtyBtxwMaeJ7Kxpw_9Z6r6f2dnInKKES4Wsu61UDq7pisluz9Lbx6uRTptkj2nh1zsmoOm3Gkcdbxj1srR9F9i-m2cl-5Jr8NZoJIcnIU9BDsDLI0GQGumXow-1JcLHduVCMfH73H7o/s1600/S__BF40.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8rtyBtxwMaeJ7Kxpw_9Z6r6f2dnInKKES4Wsu61UDq7pisluz9Lbx6uRTptkj2nh1zsmoOm3Gkcdbxj1srR9F9i-m2cl-5Jr8NZoJIcnIU9BDsDLI0GQGumXow-1JcLHduVCMfH73H7o/s320/S__BF40.jpg" width="320" /></a></div>
Ulosottoa saneerattiin voimakkaasti 50 vuotta sitten. Kunnilla ja seurakunnilla oli siihen saakka omat ulosottomiehet nimismiespiirien ja kaupunginvoudin konttorien ohella.<br />
<br />
"Koko maassa tarvitaan 1000 ulosottoapulaista" uutisoi Helsingin Sanomat 5.3.1960. <br />
<br />
Veroulosottoa pohtinut komitea luovutti mietintösä oikeusministeri Antti Hannikaiselle ja ehdotti verojen ja maksujen perintää suorittavien viranomaisten uudelleen järjestämistä siten, että uuden verotuslain jälkeen perintä siirtyisi maaseudulla nimismiesten toimeenpantavaksi. Kunnallisten ja seurakunnallisten ulosottomiesten toimet lakkaisivat uudistuksen johdosta. Kaupunkien ulosottolaitosten toimintaan uudistuksella ei olisi olennaista muutosta. <br />
<br />
Kuntien ja seurakuntien ulosottomiehet olivat toimittaneet siihen asti vuosittain noin 750.000 veroperintätehtävää ja nimismiespiirit 250.000 veroperintätehtävää. Eri verolajien yhdistämisen yhdelle verolipulle arvioitiin vähentävän asiamääriä noin puoleen eli 500.000 asiaan vuositasolla.<br />
<br />
Vuonna 1960 nimismiespiireissä perintää hoiti 500 ulosottoapulaisena toiminutta poliisimiestä, konstaapelia tai ylikonstaapelia. Kunnilla ja seurakunnilla oli yhteensä 930 erityisulosottomiestä. Kaupungeissa ulosottomiesten määrä oli noin 250.<br />
<br />
Uudistus vähensi ulosottomiesten määrää yli 400 virkamiehellä. Joillekin työnsä menettäneistä tarjottiin muuta työtä kunnan ja seurakunnan palveluksessa. Pitkän uran tehneistä osa siirtyi eläkkeelle ja monen kohtalona oli parin kuukauden irtisanomisajan jälkeen lopputili.<br />
<br />
SUY ry vaikutti aikanaan aktiivisesti siihen, että työnsä menettäneille kuntien ja seurakuntien ulosottomiehille järjestyi työtä nimismiespiireistä. Lisäksi haluttiin, että verojenperintä keskitettiin ulosottomiehille, eikä ulosottotoimea siirretty poliisikunnan tehtäväksi.Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-58109846332677086932012-11-20T13:57:00.000-08:002012-11-20T14:01:33.226-08:00Ulosottovirastoissa henkilöstöetuudet jääneet jälkeen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqs3yUhWHJJiM8lPSFW5q15QHelCBCfpppzpnWqcAhc5jBUKA84tCCMpOgItv4lBqeREKuDT75j5eUIoDZkGff35AADwCL6tuGaZeuQC_M6a53QDLAQG43XhfKAqGfTJ1HBbMY4t7kR4Q/s1600/Maisema17.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="132" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqs3yUhWHJJiM8lPSFW5q15QHelCBCfpppzpnWqcAhc5jBUKA84tCCMpOgItv4lBqeREKuDT75j5eUIoDZkGff35AADwCL6tuGaZeuQC_M6a53QDLAQG43XhfKAqGfTJ1HBbMY4t7kR4Q/s200/Maisema17.jpg" width="200" /></a></div>
Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa keskusteltiin henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavien henkilöstöetuuksien tasosta ja määrästä ulosottovirastoissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla virastojen panostukset vaihtelevat huomattavasti. Tein aloitteen henkilöstöetujen nostamisesta ulosottolaitoksesa samalle tasolle kuin keskimäärin muissa hallinnonalan virastoissa.<br />
<br />
Oikeusministeriön johto kuluvan vuoden aikana selvittänyt eri virastoissa käytössä olevia henkilöstöetuja ja tullut siihen tulokseen, että erityisesti ulosottovirastoissa on selvää jälkeenjääneisyyttä kyseiseeen tarkoitukseen käytetyissä määrärahoissa. Johdon arviointiraportissa suositetaan mm., että liikunnan ja kultuurin tukemiseen tulisi varata virastoissa noin 200 euroa per työntekijä. <br />
<br />
Henkilöstön liikuntaa ja kulttuurin harrastamista tuetaan pääsääntöisesti työntekijöille jaettavilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Sillä, missä määrin tukea annetaan, on työnantajan mukaan merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille sekä kilpailukykyisen työnantajakuvan muodostumiselle.<br />
<br />
Virastot käyvät parhaillaan tulosneuvotteluja oikeusministeriön kanssa, joten nyt on hyvä aika varmistaa riittävät määrärahat henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen ensivuoden osalta. Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-58107289983375100572012-11-04T14:40:00.000-08:002012-11-04T14:40:57.124-08:00Oikeusasiamieheltä pyyhkeitä valtakunnanvoudinvirastolle<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0me9rPuUJ4ovXK_0FZTYZMLPpzyPEipbX0HEzxO6Y2lr3jGXzLrgPJtqrgyEtDlRXOCo3nUUMe7cPFtXfbyxQ1hu4f2nlaOhvehWHGP_XURPoNzo8zgE0TB5mUu9dTDXFf_fxx_zA9UA/s1600/Patsas_03.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0me9rPuUJ4ovXK_0FZTYZMLPpzyPEipbX0HEzxO6Y2lr3jGXzLrgPJtqrgyEtDlRXOCo3nUUMe7cPFtXfbyxQ1hu4f2nlaOhvehWHGP_XURPoNzo8zgE0TB5mUu9dTDXFf_fxx_zA9UA/s200/Patsas_03.jpg" width="200" /></a></div>
Veronpalautusta ei saa ulosmitata ilman ilmoitusta velalliselle toteaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies tuoreessa ratkaisussaan. <br />
<br />
Ratkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, että vuoden 2011 veronpalautusten ulosmittausten yhteydessä osalle velallisista ei annettu ilmoitusta ja siten mahdollisuutta maksaa velkaa ennen ulosmittausta ja välttyä siltä, että velka merkitään ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen.<br />
<br />
Vuoden 2011 veronpalautusten ulosmittaus aiheutti poikkeuksellisen suuren määrän kanteluita. Ulosmittauksista kanteli 40 kansalaista ja yhteisenä nimittäjänä oli se, että kaikissa tapauksissa oli kyse Kelan takaisinperinnästä liittyen opintotukiin. Kelan menettelyyn apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisunsa jo keväällä.<br />
<br />
Syksyllä 2011 Kela lähetti opintotukisaataviaan ulosottoon veronpalautusten ulosmittausta varten, vaikka Kelan ja maksuvelvollisten välillä oli tehty sopimus lyhennyssuunnitelmasta. Tämä aiheutti useita kanteluja Kelaa vastaan.<br />
<br />
Ulosotossa oli oikeusministeriön ja valtakunnanvoudinviraston päätöksillä luovuttu ennakkoilmoi-tuksen ja vireilletuloilmoituksen lähettämisestä velalliselle niissä tapauksissa, kun kyse oli vain veronpalautuksen ulsomittausta varten lähetetyistä asioista.<br />
<br />
Niille velallisille, jotka olivat tehneet lyhennyssuunnitelman Kelan kanssa ja noudattaneet sitä, veronpalautuksen ulosmittaukset tulivat yllätyksenä. Seurauksena oli myös reksiterimerkintä ulosottoreksiteriin.<br />
<br />
Valtakunnanvoudinvirasto reagoi nopeasti ja ilmoitti, että rekisterimerkinnät poistetaan niiden osalta, jotka eivät olleet saaneet ilmoitusta. Moni velallinen ei kuitenkaan sulattanut veronpalautuksen menetystä, vaan kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle.<br />
<br />
Asian saaman julkisuuden ja kanteluiden seurauksena menettelytapoja on nyt muutettu. Kela ei enää lähetä ulosottoon saataviaan, joista on tehty velallisen kanssa suunnitelma takaisinmaksusta. Ulosotto ei puolestaan ulosmittaa veronpalautuksia ilman, että velalliselle, jonka osoite tiedetään, on lähetetty vireilletuloilmoitus.<br />
<br />
Ratkaisut kuvaavat yleisiä oikeusvaltion periaatteita. Viranomaistoiminnan pitää olla avointa ja asianmukaista. Kelan osalta kiinnitettiin huomiota hyvään hallintotapaan ja valtakunnanvoudinvi-raston osalta siihen, että käytössä oleva menettelytapa ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa.<br />
<br />
Veronpalautusten ulosmittaukset vuoden 2012 osalta ovat parhaillaan käynnissä. Uudet menettely-tavat on Kelan ja valtakunnanvoudinviraston toimesta tällä kertaa tarkkaan harkittu niin, että laillisuusvalvojakin voi varmasti olla tyytyväinen.<br />
<br />
<br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-84042322422293856352012-10-31T11:54:00.000-07:002012-10-31T11:54:50.551-07:00Esimiehen tuki kuuluu työyhteisöön<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJnchbnjJvnTAZVA7fjpIcXuwRJuLeF2f9PG92fbkjrLoDQxtU8JJh6r25HCTjF5vFwIvNk4NYPrXRP_MPHgI_qnvyzsAHHOni0ozLtGtGf7jz6ASYBaWroWVXasa7X7LBGmBqnJmpbEk/s1600/Patsas_01.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="172" qea="true" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJnchbnjJvnTAZVA7fjpIcXuwRJuLeF2f9PG92fbkjrLoDQxtU8JJh6r25HCTjF5vFwIvNk4NYPrXRP_MPHgI_qnvyzsAHHOni0ozLtGtGf7jz6ASYBaWroWVXasa7X7LBGmBqnJmpbEk/s200/Patsas_01.jpg" width="200" /></a></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">Viime aikainen kehitys ulosottolaitoksessa näyttäisi </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">merkitsevän sitä, että kihlakunnanvoutien virkapaikat halutaan yhä useammin sijoittaa päätoimipaikkaan ja </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">esimiestyö hoitaa etätyönä. Perusteet tämän kaltaiselle kehitykselle ovat jääneet henkilöstölle epäselväksi </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">ja siksi asia tulisikin käsitellä ulosottolaitoksen yhteis</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">työtoimikunnassa.<br /><br />Nykyaikaisessa työyhteisössä tarvitaan esimiesten aitoa läsnäoloa ja toimivaa dialogia. Luottamus ei synny itsestään vaan sitä on rakennettava yhdessä. Esimiehen rooli on merkittävä työyhteisön hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta. Erityisen tärkeää esimiehen aktiivisuus ja läsnäolo on muutostilanteissa ja on gelmatilanteissa.<br /><br />Etäjohtamiseen liittyy haasteita ja se vaatii erityistä osaamista. Kun esimies on </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">töissä eri yksikössä kuin alaisensa, haasteita syntyy muun muassa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisessa. Etäjohtamisessa yhteydenpito ja kanssakäyminen jäävät helposti pinta puoliseksi.<br /><br />Yhteistoimintalain mukaan viraston tulee järjestäessään johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät henkilöstön ja esimiesten keskinäistä yhteistoimintaa. Esimiehen tuki kuuluu työyhteisöön ja parhaiten tämä onnistuu kun esimies näkyy omassa työyksikössään.<br /><br />Viimeksi kihlakunnanvoudin virkapaikan siirtoa on käsitelty Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen ulosottovirastoissa. Henkilöstö on ollut vahvasti sen kannal</span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">la, että voudin virkapaikka on siellä, missä suurin osa henkilöstöstäkin on. <br /><br />Henkilöstön näkemys tulee virkapaikan siirtoa harkittaessa ottaa aina huomioon. Tavoitteena tulee olla, että johtamisjärjestelyillä edistetään viraston tuloksellista </span></span></span><span style="color: black;"><span style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="font-size: small;">toimintaa sekä henkilöstön ja esimiesten keskinäistä yhteistoimintaa sekä hyvinvointia. <br /></span></span></span></div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-15580465082537138452012-10-08T13:05:00.000-07:002012-10-08T13:10:14.115-07:00Kaupunki unohtaa velallisten oikeusturvan<span style="font-family: Arial;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtrGxnCZ5dYp9nZWMeyqMqAyAargxZ_UY8nnccfUHHyD57QoI_LDkiZCMFw6_57yTy6oW2nH-LyuBUYD7aSLlHbZkr43KpO0WBtXA52Lle2FM6iLe3Dhsn8bJbef0W57byu2l5m04ZdYE/s1600/Patsas_01.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="172" nea="true" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtrGxnCZ5dYp9nZWMeyqMqAyAargxZ_UY8nnccfUHHyD57QoI_LDkiZCMFw6_57yTy6oW2nH-LyuBUYD7aSLlHbZkr43KpO0WBtXA52Lle2FM6iLe3Dhsn8bJbef0W57byu2l5m04ZdYE/s200/Patsas_01.jpg" width="200" /></a></div>
</span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Helsingin kaupungin laskutus takkuili pahasti alkuvuodesta. Laskutusta ei saatu toimimaan ajallaan. Laskutuksen ohella myös kaupungin </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">perintä näyttäisi nykyisin olevan ainakin jossain määrin hakoteillä. </span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br />Kaupunkilainen sai ulosotosta maksukehotuksen hammashoitomaksuun liittyvästä perintäkulusta. Asiakas oli varma, että hän ei ollut </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">saanut kaupungilta alkuperäistä laskua, joten hän lähti selvittämään asiaa. <br /><br />Ulosottomies pyysi asiakasta tietojen saamiseksi kääntymään kaupungin puoleen, koska kaupunki vastaa velkojana perimänsä saatavan oikeellisuudesta. </span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;"><br />Kaupunki ei osannut asiakkaan tiedusteluun vastata, vaan pyysi kääntymään perimistoimiston puoleen, jolle kaupunki oli ulkoistanut saatavien perinnän.<br /><br />Perintätoimistosta puolestaan pyydettiin kääntymään postitusfirman puoleen jolle se oli ulkoistanut laskujen lähettämisen. Loppujen lopuksi asiakas jäi vaille </span><span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">haluamaansa selvitystä siitä, milloin ja mihin osoitteeseen alkuperäinen lasku oli lähetetty.<br /><br />Laki, joka säätelee kaupungin saatavien perintää, kieltää asiamiehen käyttämisen julkisten saatavien ulosottoperinnässä. Perusteena on, että alkuperäisen velkojan on pystyttävä tarvittaessa selvittämään perittävän saatavan oikeellisuus. Edellä kerrotun perusteella Helsingin kaupunki näyttäisi jättävän lain tarkoituksen huomioimatta, eikä ota sille kuuluvaa vastuuta.<br /><br />Eduskunnassa on vireillä laki perintälain muuttamisesta. Samassa yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuutta asiamiehen käyttöön julkisten saatavien ulosotossa. Helsingin kaupungin perin-tätapa osoittaa, että perusteita julkisten saatavien perinnän vapauttamiselle ei ole. Pikemmin-kin sääntelyä tulisi tiukentaa, jotta kansalaisten oikeusturva tulisi huomioiduksi niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut..</span>Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-41689281046135532472012-09-29T12:33:00.002-07:002012-09-29T12:33:27.832-07:00Ulosotto tehokas - muutoksenhaku tökkii<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYcJvAwebzKaafEzioo_A0Tn1PgzsfaG_23Q2A1B8ze64R3Oag4DCe7Ase_ZHNa8gShfLiLS2RmPHjtvvQWeW7gMqai1feggSMfqDxIAnM13BUiqbWaCaBixqPKklgYB8TDOPSNSHLvYo/s1600/OM_Varkaus_ko_istuntosali.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="148" kea="true" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYcJvAwebzKaafEzioo_A0Tn1PgzsfaG_23Q2A1B8ze64R3Oag4DCe7Ase_ZHNa8gShfLiLS2RmPHjtvvQWeW7gMqai1feggSMfqDxIAnM13BUiqbWaCaBixqPKklgYB8TDOPSNSHLvYo/s200/OM_Varkaus_ko_istuntosali.jpg" width="200" /></a></div>
Ulosotto toimii tehokkaasti, mutta samaa ei voi sanoa tuomioistuinlaitoksesta ulosottovalitusten käsittelyn osalta. Vai mitä mieltä olette siitä, että ulosottovalitusta käsitellään kolme vuotta eri oikeusasteissa ja lopulta korkein oikeus palauttaa jutun takaisin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Kyseessä on yksittäistapaus, mutta on varsin yleistä, että ulosottovalitusten käsittely kestää jopa vuosia.<br />
<br />
Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun (2012:77) , mikä osoittaa että alemmissa oikeusasteissa ei ole osattu käsitellä ulosottovalitusta ja sen johdosta käsittely aloitetaan uudelleen käräjäoikeudesta. <br />
<br />
Työnantaja oli laiminlyönyt pidättää työntekijän palkasta saatuaan maksukiellon. Ulosottomies teki päätöksen laiminlyödyn suorituksen perimisestä työnantajalta ja ulosmittasi työnantajan omistaman auton.<br />
<br />
Työnantaja valitti päätöksistä ja valitusta on käsitelty kolmessa oikeusasteessa. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat jättäneet osan valittajan vaatimuksista tutkimatta, mutta korkein oikeus kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Perusteena oli se, että korkeimman oikeuden mukaan vaatimukset olisi tullut tutkia ja järjestää suullinen käsittely. Asia palautettiin uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi oikeudenkäyntivirheen johdosta.<br />
<br />
Yli kolme vuotta on kulunut siihen, kun on selvitetty missä laajuudessa ulosottovalitus pitää tutkia ja miten oikeuskäsittely järjestää. Ulosottoasian käsittely pitkittyy kohtuuttomasti ja oikeuden toteutuminen viivästyy oikeudenkäynnissä tapahtuneen virheen vuoksi. Samaan aikaan, täytäntöönpanon ollessa keskeytyneenä, velkoja odottaa suoritusta ja auton arvo on todennäköisesti haihtunut odotusaikana ilmaan. Lieneekö mitään enää jäljellä, kun juttu joskus saadaan päätöksen.<br />
<br />
Ulosotto toimii tehokkaasti, mutta muutoksenhaku tökkii. Ulosottovalitusten käsittelylle tuomioistuimessa pitäisi säätää määräaika ja tuomareilta vaatia hyvää perehtyneisyyttä ulosottoasioihin. Nykyisessä systeemissä kansalaisten oikeusturva joutuu turhan takia koetukselle.<br />
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-60090129244449639342012-09-21T13:43:00.000-07:002012-09-21T13:43:09.664-07:00Ulosotossa tarjolla pätkätöitä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGGaY36y7vXbDx4-Oheevwbuuj4siMhqzhQsSjKmlQdmlGecR6BIwRgv_DrG6h-DBLCJlZdvwXi3wT2R8bA-BwIyv2PfnlJjrINluR8A3H7MPuKrsckH1wM_u-9q8ctzqtFbnrslsuuhg/s1600/OM_Jyv_oikeustalo.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" hea="true" height="143" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGGaY36y7vXbDx4-Oheevwbuuj4siMhqzhQsSjKmlQdmlGecR6BIwRgv_DrG6h-DBLCJlZdvwXi3wT2R8bA-BwIyv2PfnlJjrINluR8A3H7MPuKrsckH1wM_u-9q8ctzqtFbnrslsuuhg/s200/OM_Jyv_oikeustalo.jpg" width="200" /></a></div>
Ulosottolaitoksessa virkasuhteet ovat perinteisesti olleet pitkiä ja turvallisia. Vaihtuvuus on ollut vähäistä ja työ on koettu siinä määrin mielekkääksi, että kun on kerran tultu niin on pysytty eläkeikään saakka. <br />
<br />
Toisin saattaa kuitenkin olla tulevaisuudessa. Johdon sektorineuvotteluissa on ollut tänä syksynä esillä, että jatkossa ulosottovirastojen uudet työntekijät otettaisiin vain määräaikaisina.<br />
<br />
Lain mukaan työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena vain perustellusta syystä. Mielenkiintoista onkin nähdä millaisia perusteita määräaikaisuuksille ulosottovirastoissa aletaan käyttämään. Ulosottolaitoksen tehtävät on laissa määrätty ja siinä mielessä pysyviksi tarkoitettuja, että pelkkä selvitystyön käynnistäminen toiminnan tehostamiseksi ei vielä riitä perusteeksi määräaikaisuuksille. <br />
<br />
Turvalliseksi koettu työ voi joskus lähteä alta hyvinkin yllättäen. Tämän koki hiljattain ulosottolaitoksen työntekijä, joka oli kymmenkunta vuotta hoitanut moitteettomasti virkaa määräaikaisena. Esimies vaihtui ja hän halusi paikalle toisen henkilön. Kokeneen työntekijän määräaikaisuutta ei enää jatkettu, vaan tilalle otettiin koulutettavaksi uusi työntekijä. Vanha työntekijä sai siirtyä muihin tehtäviin. Menettely on aiheuttanut virastossa närkästystä ja ymmärrän hyvin miksi. <br />
<br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-77466668547880420512012-09-15T14:13:00.000-07:002012-09-15T14:32:02.870-07:00Perintätehdas - faktaa vai fiktiota<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAxAoawyzEoTMrr_AHzG_N6cDvP3IeRfJynKB6nVkmut3D0CHgbEW0rLYMVXAK2RkKawyK7roOwYTpGu3NUAreEZ4aR_n7_nMCebXHAE9JMHEKP9MQMsfUJ_NS3LVHUIYgAzzB3mzOhuQ/s1600/OM_Tre_oikeustalo2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; height: 150px; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; width: 255px;"><img border="0" hea="true" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAxAoawyzEoTMrr_AHzG_N6cDvP3IeRfJynKB6nVkmut3D0CHgbEW0rLYMVXAK2RkKawyK7roOwYTpGu3NUAreEZ4aR_n7_nMCebXHAE9JMHEKP9MQMsfUJ_NS3LVHUIYgAzzB3mzOhuQ/s200/OM_Tre_oikeustalo2.jpg" width="200" /></a></div>
Valtakunnanvouti on muutamaan otteeseen puhunut julkisuudessa ulosoton tulevaisuushankkeeseen liittyen niin sanotusta perintätehdas -mallista. Vaikka valtakunnanvouti ei tiettävästi savolainen olekaan, on vastuu asian ymmärtämisestä jäänyt pitkälti kuulijalle, sillä sisältöä ei ole suuremmin avattu.<br />
<br />
Sen verran on annettu ymärtää, että tehdasmallilla tarkoitetaan mitä ilmeisemmin kehotusperinnän, toistuvaistulon ulosmittausten ja varojen jaon mahdollista keskittämistä erilliseen yksiköön ja toimistovirkamiesten hoidettavaksi.<br />
<br />
Toistaiseksi valtakunnanvoudinvirasto näyttäisi olevan varsin yksin visioidensa kanssa, vaikka voutipäivillä eräs alokassvouti olikin esittänyt, että jopa 60 prosenttia kihlakunnanulosottomiesten töistä voitaisiin hyvinkin siirtää toimistolle. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen tilattu provokaatio puheenvuoro.<br />
<br />
Kihlakunnanulosottomiesten ja ulosottolaitoksen näkökulmasta kyse ei olisi ihan pienestä asiasta, vaan suuresta määrästä täytäntöönpanotehtäviä, jotka siirtyisivät ulosottomiehiltä muille virkamiehille. Muutos rommuttaisi myös velallisen asioiden keskitetyn hoitamisen eli niin sanotun vastuu ulosottomies järjestelmän. Näin suuri muutos edellyttäisi toteutuakseen luonnollisesti lainmuutosta.<br />
<br />
Tällä hetkellä kaikki on kuitenkin hyvin pitkälle spekulaatiota, koska mitää esityksiä ei ole tehty. Sen verran huhut kuitenkin luovat kentälle epävarmuutta, että mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmista pitää saada tietoa. Jos jotain on tekeillä niin henkilöstöllä on oikeus tietää ja sen asianuntemus ja osallistuminen on saatava mukaan jo valmisteluvaiheessa. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-34066792854091176672012-09-06T12:18:00.000-07:002012-09-06T12:18:59.753-07:00Perintälain muutos edistää hyvää perintätapaa<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">(julkaistu Helsingin Sanomissa 4.9.2012)</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJcrCpoPOSwHpKOtLV0OJKnU5YKCmIVfL0ktWhFJPNmU1CNYfzWn0t4GtfQOgZ7yAhkuaMPfZbpNq7RBJzCXIvoL9GasPnqlq8laQUzZdM9wFIu9slZhlkNhtN0WbelLK4Z_MGsHRoqzM/s1600/OM_Suomen_lakikirja_auki.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="207" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJcrCpoPOSwHpKOtLV0OJKnU5YKCmIVfL0ktWhFJPNmU1CNYfzWn0t4GtfQOgZ7yAhkuaMPfZbpNq7RBJzCXIvoL9GasPnqlq8laQUzZdM9wFIu9slZhlkNhtN0WbelLK4Z_MGsHRoqzM/s320/OM_Suomen_lakikirja_auki.png" width="320" /></a><span style="font-family: Arial;"> </span><br /><span style="font-family: Arial;"><br />Perimistoimistojen liiton puheenjohtaja Jyrki Lindström pitää kirjoituksessaan (HS 2.9.2012) perintälain muutosta kohtuuttomana kuluttajan ja kulutusyhteiskunnan näkökulmasta. <br /><br />Puheenjohtajan kannanoton tekee mielenkiintoiseksi se, että perintälain uudistuksen taustalla on yksityisen perinnän harjoittama hyvän perintätavan vastainen ja sopimaton menettely, jota on esiintynyt erityisesti kuluttajasaatavien perinnässä. Esimerkkeinä lakiehdotuksen perusteluissa on mainittu mm. harhaan johtavien tietojen antaminen ja turhien perimiskulujen aiheuttaminen velallisille. Muutoksen tavoitteena on näiden epäkohtien poistaminen.<br /><br />Suurin osa lakiehdotukseen lausunnon antaneista on pitänyt uudistusta erittäin kannatettavana. Toteutuessaan lain muutos parantaisi monin tavoin kuluttajien asemaa. Perintäkulut eivät muodostuisi yhtä kohtuuttomiksi kuin nykyisin. Perityt varat olisi kohdennettava ensin saatavan koroille ja pääomalle ja vasta sitten kuluille. Lisäksi velallinen voisi estää yksityisen perinnän turhat perintätoimet ja siirtää halutessaan asian oikeudelliseen perintään.<br /><br />Ulosoton näkökulmasta uudistus myös selkiyttäisi merkittävästi nykyistä yhteiskunnan kannalta epänormaalia ja hallitsematonta tilannetta. Perintäkuluista on tullut yksi lukumääräisesti suurimmista ulosoton asialajeista. Perintäkulut elävät omaa elämäänsä, vaikka alkuperäistä saatavaa ei enää olisikaan ja perimiskulujen perusteiden selvittäminen on hyvin hankalaa. <br /><br />Esitetty uudistus, missä saatava ja kulut on perittävä yhdessä, parantaa tilannetta niin velallisen kuin oikeudellisen perinnän näkökulmasta. Lakiuudistus palauttaa velkojille sen vastuun, mikä heille kuuluu. Nykyinen hallitsematon tilanne, joka mahdollistaa kulujen eriyttäminen on eduksi ainoastaan perimistoimistoille, jotka ovat saaneet kuluista erittäin kannattavan tuloautomaatin.<br /><br />Oikeusministeriön maksuhäiriöpolitiikan tavoitteena on maksukyvyttömyystilanteiden nopea selvittäminen ja perimiskustannusten alentaminen. Esitetty uudistus on näiden linjausten mukainen ja palvelee niin yhteiskunnan kuin velkojien ja velallisten etua.</span><br /><span style="font-family: Arial;"><br /></span></div>
Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-9442888517971815032012-08-28T13:46:00.000-07:002012-08-28T13:46:35.875-07:00Työtä, työtä ja vielä lisää työtä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXLSJ_qUcc7X4zbf6TYJCG0TmfP7zHW9tZIi2UfrC-dIUS1Pc8WSvvy4vYNk8yh8ASa2XY3M9sh6KkmtoKdsq_O0kRFUv-X4Ac6hMbEsnBfaADrjtn0YKTnVYRmS8xZqmgjb_NfSPO1Mg/s1600/Toimisto_puhelin2.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="195" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXLSJ_qUcc7X4zbf6TYJCG0TmfP7zHW9tZIi2UfrC-dIUS1Pc8WSvvy4vYNk8yh8ASa2XY3M9sh6KkmtoKdsq_O0kRFUv-X4Ac6hMbEsnBfaADrjtn0YKTnVYRmS8xZqmgjb_NfSPO1Mg/s200/Toimisto_puhelin2.png" width="200" /></a></div>
Virastossamme yhdellä kihlakunnanulosottomiehellä on parin viikon ajan ollut yksin hoidettavana viisi rootelia, mikä lienee jonkinlainen ennätys lajissaan. Samaan aikaan osaston vouti kyselee, voisiko joku ottaa lisää työtä, kun yksi ulosottomiehistä on siirtymässä eläkkeelle. <br />
<br />
Halukkaita ei kuitenkaan ole, koska kaikilla tuntuu olevan työmäärä tällä hetkellä tapissa. Ulosoton ammattilaiset tietävät omat rajansa ja haluavat pitää kiinni oman työn hallinnasta ja työn laadusta.<br />
<br />
Helsingin ulosotovirastossa ulosottomiesten määrää on viime vuosina systemaattisesti vähennetty. Enimmillään osastoilla on ollut 11 ulosottomiestä ja nyt tavoitellaan samojen töiden hoitamista kahdeksalla. Osastoista on tullut haavoittuvampia ja sijaisuusjärjestelyt ovat vaikeutuneet, kun kaikilla on töitä vaikka muille jakaa. Tilannetta on vaikeuttanut vielä se, että työnantaja poisti ns. ovo-palkkion.<br />
<br />
Helsingissä virastopäällikön kuningasajatuksena on ollut ulosottomiesten tiimityö ja mahdollisimman monen tiimin aikaansaaminen virastoon. Tiimien perustaminen on ollut vapaaehtoista ja niitä onkin syntynyt varsin hyvää vauhtia. Tiimit ottavat yhteisvastuun isompien työkokonaisuuksien hoitamisesta, mikä on helpottanut esimiesten työtä ja töiden järjestelemistä osastoilla. <br />
<br />
Kaikista ei kuitenkaan ole tiimityön tekijöiksi ja näyttäisi siltä, että joitain kolegoita ei hyväksytä tiimeihin, vaikka haluaisivatkin. Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun osastolla on yksi tai kaksi työntekijää, joita ei haluta mukaan tiimiin. Ulos sulkeminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa eristäytymiseen ja työyhteisön ulkopuolelle jäämiseen. Kenellekään en haluaisi sellaista kohtaloa ja siksi pidänkin tärkeänä, että esimiehet huolehtivat kaikkien työhyvinvoinnista ja siitä, että kukaan ei koe joutuneensa syrjityksi.Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2474072445236381027.post-33882992560436494252012-08-26T01:28:00.000-07:002012-08-27T04:27:46.867-07:00Virastopäällikkö korjasi unohduksensa<br />
Pohjanmaan suunnalla oli virastopäällikkö lomatunnelmissa unohtanut toimitila-asiassa lakisääteisen henkilöstön kuulemisen. Viraston lausuntona lähti yksipuolinen johtavan voudin näkemys, mikä poikkesi suuresti siitä, mitä mieltä henkilöstö oli tulevaisuuden toimitilatarpeista. <br />
<br />
Ilmapiiri virastossa alkoi kiristyä ja tyytymättömyys päällikön menettelyyn kasvoi. Keskustelu johtavan voudin kanssa johti kuitenkin lopulta siihen, että hän miehekkäästi korjasi " "unohduksensa" ja peruutti lausuntonsa.<br />
<br />
Suunnitelmat uusista toimitiloista käsitelään viraston henkilöstöedustajien kanssa YT:ssä ja henkilöstö pääsee näin ottamaan kantaa asiaan niin kuin kuuluu.<br />
<br />
Asiat hoituvat monesti puhumalla ja siihen yhteistoimintakin perustuu. Muistetaan vaan ottaa asiat esille oikeaan aikaan niin vältetään turhia työimapiiriä ja luottamusta nakertavia konflikteja.Harri Lepolahtihttp://www.blogger.com/profile/00931439781611318781noreply@blogger.com0