Esimiehen tuki kuuluu työyhteisöön

Viime aikainen kehitys ulosottolaitoksessa näyttäisi merkitsevän sitä, että kihlakunnanvoutien virkapaikat halutaan yhä useammin sijoittaa päätoimipaikkaan ja esimiestyö hoitaa etätyönä. Perusteet tämän kaltaiselle kehitykselle ovat jääneet henkilöstölle epäselväksi ja siksi asia tulisikin käsitellä ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa.

Nykyaikaisessa työyhteisössä tarvitaan esimiesten aitoa läsnäoloa ja toimivaa dialogia. Luottamus ei synny itsestään vaan sitä on rakennettava yhdessä. Esimiehen rooli on merkittävä työyhteisön hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta. Erityisen tärkeää esimiehen aktiivisuus ja läsnäolo on muutostilanteissa ja on gelmatilanteissa.

Etäjohtamiseen liittyy haasteita ja se vaatii erityistä osaamista. Kun esimies on töissä eri yksikössä kuin alaisensa, haasteita syntyy muun muassa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisessa. Etäjohtamisessa yhteydenpito ja kanssakäyminen jäävät helposti pinta puoliseksi.

Yhteistoimintalain mukaan viraston tulee järjestäessään johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät henkilöstön ja esimiesten keskinäistä yhteistoimintaa. Esimiehen tuki kuuluu työyhteisöön ja parhaiten tämä onnistuu kun esimies näkyy omassa työyksikössään.

Viimeksi kihlakunnanvoudin virkapaikan siirtoa on käsitelty Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen ulosottovirastoissa. Henkilöstö on ollut vahvasti sen kannalla, että voudin virkapaikka on siellä, missä suurin osa henkilöstöstäkin on.

Henkilöstön näkemys tulee virkapaikan siirtoa harkittaessa ottaa aina huomioon. Tavoitteena tulee olla, että johtamisjärjestelyillä edistetään viraston tuloksellista toimintaa sekä henkilöstön ja esimiesten keskinäistä yhteistoimintaa sekä hyvinvointia.

Kaupunki unohtaa velallisten oikeusturvan

Helsingin kaupungin laskutus takkuili pahasti alkuvuodesta. Laskutusta ei saatu toimimaan ajallaan. Laskutuksen ohella myös kaupungin perintä näyttäisi nykyisin olevan ainakin jossain määrin hakoteillä.

Kaupunkilainen sai ulosotosta maksukehotuksen hammashoitomaksuun liittyvästä perintäkulusta. Asiakas oli varma, että hän ei ollut saanut kaupungilta alkuperäistä laskua, joten hän lähti selvittämään asiaa.

Ulosottomies pyysi asiakasta tietojen saamiseksi kääntymään kaupungin puoleen, koska kaupunki vastaa velkojana perimänsä saatavan oikeellisuudesta.

Kaupunki ei osannut asiakkaan tiedusteluun vastata, vaan pyysi kääntymään perimistoimiston puoleen, jolle kaupunki oli ulkoistanut saatavien perinnän.

Perintätoimistosta puolestaan pyydettiin kääntymään postitusfirman puoleen jolle se oli ulkoistanut laskujen lähettämisen. Loppujen lopuksi asiakas jäi vaille haluamaansa selvitystä siitä, milloin ja mihin osoitteeseen alkuperäinen lasku oli lähetetty.

Laki, joka säätelee kaupungin saatavien perintää, kieltää asiamiehen käyttämisen julkisten saatavien ulosottoperinnässä. Perusteena on, että alkuperäisen velkojan on pystyttävä tarvittaessa selvittämään perittävän saatavan oikeellisuus. Edellä kerrotun perusteella Helsingin kaupunki näyttäisi jättävän lain tarkoituksen huomioimatta, eikä ota sille kuuluvaa vastuuta.

Eduskunnassa on vireillä laki perintälain muuttamisesta. Samassa yhteydessä on tarkasteltu mahdollisuutta asiamiehen käyttöön julkisten saatavien ulosotossa. Helsingin kaupungin perin-tätapa osoittaa, että perusteita julkisten saatavien perinnän vapauttamiselle ei ole. Pikemmin-kin sääntelyä tulisi tiukentaa, jotta kansalaisten oikeusturva tulisi huomioiduksi niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut..