Tuoreen tutkimustuloksen mukaan valtio on ehkä hieman yllättäen suomalaisten mielestä kiinnostavin työnantaja. Viestintätoimisto T-Median kevään aikana tekemän selvityksen perusteella suomalaiset arvostavat tällä hetkellä valtion ykköseksi 155 työnantajan joukosta.
Tulos ilahduttaa, joskin on yllättävä siinä mielessä, että pitkään on puhuttu siitä, kuinka julkinen sektori ei pysty kilpailemaan työvoimasta yksityisen sektorin kanssa. On väitetty, että yksityinen sektori vie parhaat osaajat.
Tulokseen vaikuttaa ehkä osaltaan se, että valtion työpaikkojen määrä on viime vuosikymmenen aikana vähentynyt kovaa vauhtia. Toimintoja on runsaasti yksityistetty ja valtion työntekijät siirtyneet sen myötä yksityisten työnantajien palvelukseen. Muutoksiin on liittynyt epävarmuutta niin työsuhteiden kuin niiden ehtojen pysyvyydestä. Moni kaipaa vanhoja hyviä aikoja valtion pitkästä joskin kapeasta leivästä.
Valtiolla ei ole tarjota ylimääräisiä tulosbonuksia tai muitakaan palkitsemisen muotoja työntekijöiden sitouttamiseksi ja työssä pysyttämiseksi. Työpaikoilla ei ole flippereitä tai ilmaisia cokiksia., mutta sellaisiin ei ole tarvettakaan. Kohtuullinen palkka ja varmuus työsuhteen jatkumisesta riittävät jo pitkälle. Sen lisäksi , kun työmäärä on oikeassa suhteessa ja pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä niin mitä muuta sitä osaa enää toivoakaan. Huolehditaan siitä, että nämä perusasiat ovat kunnossa myös tulevaisuudessa ja ei vain valtiolla vaan myös muilla työpaikoilla.
torstai 26. huhtikuuta 2012
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Työntekijät julkisesti hyviin ja huonoihin
Muutamissa ulosottovirastoissa on johdon toimesta harjoitettu työntekijöiden julkista rankkausta hyviin ja huonoihin. Tietojärjestelmästä kerättävien suoritetietojen perusteella työntekijät on pisteytetty ja lista heidän paremmuusjärjestyksestä laitettu julkisesti työpaikalla nähtäville.
Erikoista on se, että listaus on koskenut vain yhtä ammattiryhmää, ulosottomiehiä ja listojen tarkoitusperä on jäänyt useimmille epäselväksi. Erityisesti on puhuttanut se, miksi listat pitää julkistaa kaikille. Muiden ammattiryhmien osalta ei ole katsottu aiheelliseksi samanlaista seurantaa.
Kihlakunnanulosottomiesten ammattijärjestö on kyseenalaistanut listojen laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Tämän kaltainen julkinen "piiskaaminen" aiheuttaa työyhteisössä eriarvoisuutta ja on karhunpalvelus hyvälle yhteistyölle.Ulosottovirastojen ohjauksesta vastaavan valtakunnanvoudinviraston huomiota on kiinnitetty paitsi listojen laillisuuteen niin myös niiden sopivuuteen hyvän työelämän näkökulmasta.
Valtakunnanvoudinvirasto onkin ottanut asiasta vaarin ja asettanut juuri työryhmän selvittämään rankinglistojen laillisuuden. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että työnantajaa kiinnostaa lähinnä se, että toiminta on lainmukaista. Itse olisin toivonut painoa laitettavan myös sille, kuinka sopivaa on työntekijöiden jakaminen hyviin ja huonoihin tämän päivän työelämässä. Mieletäni valtakunnanvoudinvirasto olisi voinut vain todeta, että listat eivät ole oikeusministeriön henkilöstöpolitiikan mukaisia ja kieltää listojen julkaisemisen.
Työntekijöille kuuluu antaa palautetta, mutta sen tulee olla kannustavaa ja rakentavaa. Työsuoritusta saa ja tulee arvioida sekä työntekijää ohjata parempiin suorituksiin. Tähän on jo nykyisin olemassakin hyvä tilaisuus nimittäin kehityskeskustelujen yhteydessä tehtävä suoritusarviointi.
Suoriteperusteiset rankiglistat ovat yksipuolisia eivätkä kerro koskaan koko totuutta henkilön osaamisesta ja suoriutumisesta. Paljon jää tilastoinnin ulkopuolelle kuten työn laatu, asiakaspalvelu, työyhteisötaidot jne. Pahimmassa tapauksessa julkinen leimaaminen voi viedä kokonaan joidenkin työntekijöiden motivaation ja tulokset heikkenevät entisestään.
Erikoista on se, että listaus on koskenut vain yhtä ammattiryhmää, ulosottomiehiä ja listojen tarkoitusperä on jäänyt useimmille epäselväksi. Erityisesti on puhuttanut se, miksi listat pitää julkistaa kaikille. Muiden ammattiryhmien osalta ei ole katsottu aiheelliseksi samanlaista seurantaa.
Kihlakunnanulosottomiesten ammattijärjestö on kyseenalaistanut listojen laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Tämän kaltainen julkinen "piiskaaminen" aiheuttaa työyhteisössä eriarvoisuutta ja on karhunpalvelus hyvälle yhteistyölle.Ulosottovirastojen ohjauksesta vastaavan valtakunnanvoudinviraston huomiota on kiinnitetty paitsi listojen laillisuuteen niin myös niiden sopivuuteen hyvän työelämän näkökulmasta.
Valtakunnanvoudinvirasto onkin ottanut asiasta vaarin ja asettanut juuri työryhmän selvittämään rankinglistojen laillisuuden. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että työnantajaa kiinnostaa lähinnä se, että toiminta on lainmukaista. Itse olisin toivonut painoa laitettavan myös sille, kuinka sopivaa on työntekijöiden jakaminen hyviin ja huonoihin tämän päivän työelämässä. Mieletäni valtakunnanvoudinvirasto olisi voinut vain todeta, että listat eivät ole oikeusministeriön henkilöstöpolitiikan mukaisia ja kieltää listojen julkaisemisen.
Työntekijöille kuuluu antaa palautetta, mutta sen tulee olla kannustavaa ja rakentavaa. Työsuoritusta saa ja tulee arvioida sekä työntekijää ohjata parempiin suorituksiin. Tähän on jo nykyisin olemassakin hyvä tilaisuus nimittäin kehityskeskustelujen yhteydessä tehtävä suoritusarviointi.
Suoriteperusteiset rankiglistat ovat yksipuolisia eivätkä kerro koskaan koko totuutta henkilön osaamisesta ja suoriutumisesta. Paljon jää tilastoinnin ulkopuolelle kuten työn laatu, asiakaspalvelu, työyhteisötaidot jne. Pahimmassa tapauksessa julkinen leimaaminen voi viedä kokonaan joidenkin työntekijöiden motivaation ja tulokset heikkenevät entisestään.
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Tehotonta verojen perintää
Verohallituksen vuosikertomuksen mukaan maksamattomat verojäämät ovat kasvaneet ennätysmäisen suuriksi. Talouselämän verkkosivuilla julkaistun jutun mukaan maksamattomia veroja oli vuoden 2011 lopussa peräti 3,9 miljardia euroa.
Yllättävää on, että samaan aikaan verojen määrä ulosottoperinnässä ei ole noussut. Herääkin kysymys, miksi maksamattomia veroja ei peritä ulosoton kautta. Valtion kannalta luulisi olevan tärkeää saada verot ja muut maksut ajallaan tai ainakin mahdollisimman pian maksuunpanosta.
Verohallinnolla on oma perintäjärjestelmä ja verot kulkevat sen kautta ennen ulosottoon lähettämistä. On ymmärrettävää, että verottaja haluaa näyttää tulosta myös oman perinnän avulla, mutta onko mitään järkeä valtion ylläpitää kahta päällekkäistä perintäjärjestelmää.
Verottaja voisi keskittyä verottamiseen ja ulosottolaitos perintään.Verottajalla ei ole käytössä yhtä tehokkaita perintäkeinoja kuin ulosotolla ja jos tehokkaan perinnän aloituksessa viivytellään, mahdollisuudet perinnän onnistumiseen heikkenevät.
Yllättävää on, että samaan aikaan verojen määrä ulosottoperinnässä ei ole noussut. Herääkin kysymys, miksi maksamattomia veroja ei peritä ulosoton kautta. Valtion kannalta luulisi olevan tärkeää saada verot ja muut maksut ajallaan tai ainakin mahdollisimman pian maksuunpanosta.
Verohallinnolla on oma perintäjärjestelmä ja verot kulkevat sen kautta ennen ulosottoon lähettämistä. On ymmärrettävää, että verottaja haluaa näyttää tulosta myös oman perinnän avulla, mutta onko mitään järkeä valtion ylläpitää kahta päällekkäistä perintäjärjestelmää.
Verottaja voisi keskittyä verottamiseen ja ulosottolaitos perintään.Verottajalla ei ole käytössä yhtä tehokkaita perintäkeinoja kuin ulosotolla ja jos tehokkaan perinnän aloituksessa viivytellään, mahdollisuudet perinnän onnistumiseen heikkenevät.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)