tiistai 17. syyskuuta 2013

Työllisyys- ja kasvusopimus olisi syytä pitää


Työmarkkinajärjestöt saavuttivat keskustasolla neuvottelutuloksen kesitetysta työmarkkinarat-kaisusta, jota myös kasvu- ja työllisyyssopimuk-seksi kutsutaan. Sopimus syntyi nopeammin kuin sitä osattiin odottaa.
 
Maltillisen sopimuksen palkankorotukset eivät ole suuria, eivätkä tule edes turvaamaan palkansaajien ostovoimaa tulevina vuosina. 
Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa kovin paljon ei palkkapöydästä ollut odotettavissakaan. Ratkaisu voidaankin lähinnä nähdä jonkinlaisena työmarkkinaosapuolien osallistumisena yhteisvastuutalkoisiin maan talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi.

Tuskin oli muste ehtinyt keskustason neuvottelutuloksessa kuivua, kun jo liittotasolla syntyi tulkintaerimielisyyksiä siitä, mitä oli sovittu. Erimielisyyttä on ilmennyt siitä, onko sovittu kahdenkymmenen euron palkankorotus yleiskorotus peruspalkkaan vai kustannusvaikutus sisältäen myös muut palkanosat, jotka lasketaan peruspalkasta.

Kaksikymppiä ei kuulosta suurelta rahalta. Jokaisella eurolla on kuitenkin ostovoimavaikutusta, enemmän tai vähemmän palkansaajasta riippuen. Keskustasolla ei osattu ollenkaan ottaa huomioon, että yksinkertainenkin asia voi liittotason eri sopimuspöydissä muodostua hyvinkin mutkikkaaksi.

Panokset ovat kokonaisuuden kannalta tällä kertaa sen verran suuret, että keskitetyn sopimuksen ei toivoisi tulkintakysymyksiin kaatuvan. Keskitetty työmarkkinaratkaisu on tässä tilanteessa huomattavasti parempi vaihtoehto tulevaisuuden kannalta kuin vaikeisiin liittokohtaisiin neuvotteluihin ajautuminen.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet eläkeläisillä



Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät jatkavat kasvuaan. Luottotietoyhtiö Asiakastiedon julkaisemista tiedoista selviää, että tänä vuonna saatetaan ylittää 90-luvun laman huipputaso. Tällä hetkellä merkintä on jo 361 000 suomalaisella ja määrä on edelleen noususuunnassa.

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa, mutta erityistä on, että viime aikoina eläkeläisten osuus on kasvanut muita enemmän. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut kolme kertaa enemmän kuin muiden keskimäärin.

Yksi selittävä tekijä eläkeläisten osuuden kasvuun on viime vuonna voimaan astunut pitkäkestoisesta  ulosotosta aiheutuva häiriömerkintä. Luottohäiriömerkintä syntyy pitkäkestoisesta ulosotosta, kun maksusuunnitelma, palkan tai eläkkeen ulosmittaus on kestänyt kahden vuoden aikana 18 kuukautta.

Vähävaraiset eläkeläiset eivät voi välttää merkinnän syntymistä, mikäli velkaantuminen aiheuttaa pitkään jatkuvan eläkkeen ulosmittauksen. Merkintä pysyy voimassa niin kauan kuin eläkkeen ulosmittaus kestää. Muut häiriömerkinnät ovat määräaikaisia ja ovat voimassa vain 2-4 vuotta.

Pelkistäen voidaan todeta, että jos sinulla on tuloja ja maksat eläkkeestä velkaa kuukausittain pois, olet luottokelvoton niin kauan kuin velkaa lyhennät. Jos sinulla ei ole tuloja ja sinut todetaan varattomaksi, saatat päästä kahden vuoden määräaikaisella luottokelvottomuudella. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa asiaan vaikuttaa myös se, kuinka aktiivinen velkoja on.

Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa mm. vuokra-asunnon hankintaa, vakuutussopimusten tekemistä ja puhelinliittymän hankkimista.