sunnuntai 21. helmikuuta 2016

TUMMIA PILVIÄ URA-HANKKEEN YLLÄ


Yhteinen urakka edellyttää luottamuksen lisäämistä

Ulosoton rakenneuudistushankkeen hankejohtaja tekee hyvää työtä yrittäessään markkinoida ja puolustaa ulosottolaitoksen rakenneuudistushanketta. Markkinoinnista tuleekin hankejohtajan tärkein tehtävä, sillä URA on tällä hetkellä ulosottolaitoksessa merkittävin työilmapiiriä heikentävä tekijä. Ilmapiirikyselyn mukaan suurin osa henkilöstöstä kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja ahdistusta työssään URA-hankeen johdosta.

VVV:n onnistumiseen rakenneuudistuksessa ei uskota ja moni on sitä mieltä, että hanke tulee ajamaan karille. Epäluulon ymmärtää, kun yrittää selvittää , mihin URA-hanke on ratkaisu ja mitä siitä seuraa. Asia vaatii selvittämistä, koska VVV ei ole kertonut henkilöstölle avoimesti todellisia tavoitteitaan.

Hankejohtaja perustellee rakenneuudistusta uudistamistarpeella ja nykyaikaistamisella. Tässä on tapahtunut selvä muutos, kun valtakunnanvouti on tähän asti perustellut hanketta säästötarpeilla. Muutos onkin aivan oikea ja perusteltu, koska mitään sellaista säästötarvetta ulosottolaitoksella ei ole, mistä ei selvittäisi tavanomaisella sopeuttamisella niin kuin tähänkin asti on tehty.

URA-hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi on toteuttamissuunnitelmassa asetettu taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen, tarkentamatta kuitenkaan asiaa. Tähän konkretisoituu myös henkilöstön suurin epäluulo hanketta kohtaan. Ura-hanke koetaan puhtaasti palkanalennushankkeena, eikä VVV ole voinut sitä kiistääkään.

VVV:n suunnitelmissa hankkeen taloudelliset hyödyt lasketaan saavutettavan lähes yksinomaan perinnän uudelleen organisoinnilla (perinnän jakamisella), mihin liittyy kuitenkin seuraavia puutteita:

- tavoitteet ovat epäselviä
- keinot ovat epäluotettavia
- kustannus-hyötyanalyysiä ei ole tehty
- vaikuttavuusanalyysi puuttuu

Näyttää siltä, että ensin on keksitty malli perinnän jakamiselle ja nyt yritetään kaikin tavoin hakea perusteluja sille. Perinnän jakaminen onkin kohdannut voimakasta vastustusta ja siihen on päällimmäisenä kaksi syytä.

Ulosoton kentän väki, työn parhaat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jakaminen on suuri riski tuloksellisuudelle. Valtion menetykset uudistuksen jälkeen olisivat suuremmat kuin säästöt. Toinen syy on se, että henkilöstö joutuisi URA-hankkeen maksumieheksi.

Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset ratkaisematta

Kihlakunnanulosottomiehet ovat yrittäneet saada tarkempaa selvyyttä siihen, miten URA-hanke toteutuessaan vaikuttaisi henkilöstön asemaan ja palkkaukseen. Asiaan on vaadittu selvitystä niin valtakunnanvoudinvirastolta kuin oikeusministeriöltä, mutta toistaiseksi kumpikin taho on ollut haluton ottaman kantaa näihin henkilöstöä huolettaviin asioihin.

Tutustuttaessa URA-hankkeen toteuttamissuunnitelma ja hankesuunnitelmaan saamme kuitenkin jonkin verran selkoa työnantajan todellisista tavoitteista. Ura-uudistuksen pääasialliset hyödyt (90 %) näyttäisi syntyvän palkkakustannuksista. Kihlakunnanulosottomiesten osalta tavoitteena on palkan alennukset ja toimistolla palkkakustannusten alentaminen virkojen vähentämisen kautta.

VVV:n suunnitelmien mukaan perinnän uudistaminen on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyisten kihlakunnanulosottomiesten virkojen määrää vähennetään 250:llä ja tilalle palkattaan 180 huomattavasti (40 %) alhaisemmalla palkalla työskentelevää virkamiestä. Toimistosta on tarkoitus vähentää 100 virkaa. Molemmissa ammattiryhmissä työmäärän lisääntymisen ohella työt myös yksipuolistuisivat merkittävästi keskittämisen ja erikoistumisen myötä. VVV:n tavoite palkkasäästöjen osalta on näin laskettuna noin 10 milj.euroa.

Perinnän jakaminen VVV:n mallilla merkitsisi kaikkien kihlakunnanulosottomiesten palkan alentumista, myös laajatutkintaiseen perintään sijoittuvien. Erikoisperintä lienee poikkeustapaus. Toimiston kohdalla palkka pysynee entisellään työmäärän lisäyksestä huolimatta. Voutien osalta kaikki on vielä auki.

URA-hankkeessa on myös paljon hyvää. Organisaation kehittäminen, sähköisen asioinnin ja automaation lisääminen ovat yleisesti hyväksyttyjä asioita ja parhaimmillaan tehostavat perintää sekä parantavat ulosoton palvelukykyä.

Ulosottolaitoksen henkilöstö haluaa olla mukana kehittämässä ulosottoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ennen hankkeeseen sitoutumista järjestöt haluavat päästä neuvottelemaan ja turvaamaan henkilöstön aseman muutoksessa. Löytyykö VVV:ltä tahtotilaa yhteisen win-win tilanteen saavuttamiseksi henkilöstön kanssa jää nähtäväksi.

Saadakseen työnantajan kanssaan neuvottelupöytään, SUY on ilmoittanut kihlakunnanulosottomiehille, että toistaiseksi ei ole ammattikunnan edun mukaista osallistua perinnän jakamiseen tähtääviin perintäpilotteihin. Asiasta ei ole syntynyt juurikaan keskustelua, koska asian vakavuus ymmärretään, eikä kukaan halua olla heikentämässä perusteettomasti omaa, eikä työtoverin asemaa.

Toivotan hankejohtajan tervetulleeksi ulosottolaitoksen palvelukseen ja tutustumaan maailman parhaaseen ulosottoon. Parhaan kuvan nykyjärjestelmän vahvuuksista saa seuraamalla käytännön tasolla täytäntöönpanon ammattilaisten työtä ulosottovirastoissa.

Lisätietoja: Harri Lepolahti p. 029 5 22845