lauantai 24. marraskuuta 2012

Ulosottolaitos 50 vuotta sitten

Ulosottoa saneerattiin voimakkaasti 50 vuotta sitten. Kunnilla ja seurakunnilla oli siihen saakka omat ulosottomiehet nimismiespiirien ja kaupunginvoudin konttorien ohella.

"Koko maassa tarvitaan 1000 ulosottoapulaista" uutisoi Helsingin Sanomat 5.3.1960.

Veroulosottoa pohtinut komitea luovutti mietintösä oikeusministeri Antti Hannikaiselle ja ehdotti verojen ja maksujen perintää suorittavien viranomaisten uudelleen järjestämistä siten, että uuden verotuslain jälkeen perintä siirtyisi maaseudulla nimismiesten toimeenpantavaksi. Kunnallisten ja seurakunnallisten ulosottomiesten toimet lakkaisivat uudistuksen johdosta. Kaupunkien ulosottolaitosten toimintaan uudistuksella ei olisi olennaista muutosta. 

Kuntien ja seurakuntien ulosottomiehet olivat toimittaneet siihen asti vuosittain noin 750.000 veroperintätehtävää ja nimismiespiirit 250.000 veroperintätehtävää. Eri verolajien yhdistämisen yhdelle verolipulle arvioitiin vähentävän asiamääriä noin puoleen eli 500.000 asiaan vuositasolla.

Vuonna 1960 nimismiespiireissä perintää hoiti 500 ulosottoapulaisena toiminutta poliisimiestä, konstaapelia tai ylikonstaapelia. Kunnilla ja seurakunnilla oli yhteensä 930 erityisulosottomiestä. Kaupungeissa ulosottomiesten määrä oli noin 250.

Uudistus vähensi ulosottomiesten määrää yli 400 virkamiehellä. Joillekin työnsä menettäneistä tarjottiin muuta työtä kunnan ja seurakunnan palveluksessa. Pitkän uran tehneistä osa siirtyi eläkkeelle ja monen kohtalona oli parin kuukauden irtisanomisajan jälkeen lopputili.

SUY ry vaikutti aikanaan aktiivisesti siihen, että työnsä menettäneille kuntien ja seurakuntien ulosottomiehille järjestyi työtä nimismiespiireistä. Lisäksi haluttiin, että verojenperintä keskitettiin ulosottomiehille, eikä ulosottotoimea siirretty poliisikunnan tehtäväksi.

tiistai 20. marraskuuta 2012

Ulosottovirastoissa henkilöstöetuudet jääneet jälkeen




Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa keskusteltiin henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavien henkilöstöetuuksien tasosta ja määrästä ulosottovirastoissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla virastojen panostukset vaihtelevat huomattavasti. Tein aloitteen henkilöstöetujen nostamisesta ulosottolaitoksesa samalle tasolle kuin keskimäärin muissa hallinnonalan virastoissa.

Oikeusministeriön johto kuluvan vuoden aikana selvittänyt eri virastoissa käytössä olevia henkilöstöetuja ja tullut siihen tulokseen, että erityisesti ulosottovirastoissa on selvää jälkeenjääneisyyttä kyseiseeen tarkoitukseen käytetyissä määrärahoissa. Johdon arviointiraportissa suositetaan mm., että liikunnan ja kultuurin tukemiseen tulisi varata virastoissa noin 200 euroa per työntekijä.

Henkilöstön liikuntaa ja kulttuurin harrastamista tuetaan pääsääntöisesti työntekijöille jaettavilla liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Sillä, missä määrin tukea annetaan, on työnantajan mukaan merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille sekä kilpailukykyisen työnantajakuvan muodostumiselle.

Virastot käyvät parhaillaan tulosneuvotteluja oikeusministeriön kanssa, joten nyt on hyvä aika varmistaa riittävät määrärahat henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen ensivuoden osalta.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Oikeusasiamieheltä pyyhkeitä valtakunnanvoudinvirastolle

Veronpalautusta ei saa ulosmitata ilman ilmoitusta velalliselle toteaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies tuoreessa ratkaisussaan.

Ratkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, että vuoden 2011 veronpalautusten ulosmittausten yhteydessä osalle velallisista ei annettu ilmoitusta ja siten mahdollisuutta maksaa velkaa ennen ulosmittausta ja välttyä siltä, että velka merkitään ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen.

Vuoden 2011 veronpalautusten ulosmittaus aiheutti poikkeuksellisen suuren määrän kanteluita. Ulosmittauksista kanteli 40 kansalaista ja yhteisenä nimittäjänä oli se, että kaikissa tapauksissa oli kyse Kelan takaisinperinnästä liittyen opintotukiin. Kelan menettelyyn apulaisoikeusasiamies on antanut ratkaisunsa jo keväällä.

Syksyllä 2011 Kela lähetti opintotukisaataviaan ulosottoon veronpalautusten ulosmittausta varten, vaikka Kelan ja maksuvelvollisten välillä oli tehty sopimus lyhennyssuunnitelmasta. Tämä aiheutti useita kanteluja Kelaa vastaan.

Ulosotossa oli oikeusministeriön ja valtakunnanvoudinviraston päätöksillä luovuttu ennakkoilmoi-tuksen ja vireilletuloilmoituksen lähettämisestä velalliselle niissä tapauksissa, kun kyse oli vain veronpalautuksen ulsomittausta varten lähetetyistä asioista.

Niille velallisille, jotka olivat tehneet lyhennyssuunnitelman Kelan kanssa ja noudattaneet sitä, veronpalautuksen ulosmittaukset tulivat yllätyksenä. Seurauksena oli myös reksiterimerkintä ulosottoreksiteriin.

Valtakunnanvoudinvirasto reagoi nopeasti ja ilmoitti, että rekisterimerkinnät poistetaan niiden osalta, jotka eivät olleet saaneet ilmoitusta. Moni velallinen ei kuitenkaan sulattanut veronpalautuksen menetystä, vaan kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Asian saaman julkisuuden ja kanteluiden seurauksena menettelytapoja on nyt muutettu. Kela ei enää lähetä ulosottoon saataviaan, joista on tehty velallisen kanssa suunnitelma takaisinmaksusta. Ulosotto ei puolestaan ulosmittaa veronpalautuksia ilman, että velalliselle, jonka osoite tiedetään, on lähetetty vireilletuloilmoitus.

Ratkaisut kuvaavat yleisiä oikeusvaltion periaatteita. Viranomaistoiminnan pitää olla avointa ja asianmukaista. Kelan osalta kiinnitettiin huomiota hyvään hallintotapaan ja valtakunnanvoudinvi-raston osalta siihen, että käytössä oleva menettelytapa ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa.

Veronpalautusten ulosmittaukset vuoden 2012 osalta ovat parhaillaan käynnissä. Uudet menettely-tavat on Kelan ja valtakunnanvoudinviraston toimesta tällä kertaa tarkkaan harkittu niin, että laillisuusvalvojakin voi varmasti olla tyytyväinen.