Ei niin erinomaista ettei jotain parannettavaakin

Ulosottolaitoksessa on käynnissä rakenneuudistushanke (URA), jonka on määrä olla valmis 2019 vuoden alussa. Valtakunnanvouti on omassa blogissaan (31.8) esitellyt URA-hankkeen etenemistä ja kirjoitan tässä samasta aiheesta henkilöstöedustajan näkökulmasta.

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ajatusta sisältyy valtakunnanvoudin Ura-katsaukseen. Valtakunnanvouti on oikeassa siinä, että URA-hankkeessa on paljon hyviä ja tarpeellisia uudistuksia, joilla kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme vastaten tulevaisuuden haasteisiin.

Mutta ei niin erinomaista, että ei jotain huonoakin. Hankkeeseen sisältyy myös epävarmuustekijöitä ja riskejä. Oikeusministeri Lindströmin voutipäivillä esittämien linjausten kanssa samaan aikaan eduskunnan lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota Ura-hankeen riskeihin ja korostanut yhteistyön tarvetta henkilöstön kanssa. Riskeillä viitattiin mm. valmistelussa olevien muutosten vaikutuksiin ulosoton toiminallisuuteen ja tuloksellisuuteen.

Ura-hankkeen suurimat säästöt lasketaan perinnän jakamisen varaan. VVV hakee jakamisella 10 miljoonaa euron säästöjä jotka otetaan nykyisten virkamiesten palkkapussista. Erityisen karvasta kalkkia tarjoillaan nykyisille määräaikaisille ulosottomiehille, joiden palkat aiotaan puolittaa, jos jakaminen toteutetaan VVV:n tavoittelemassa muodossa. Vakituisillekaan virkamiehille ei ole luvattu nykyisen kaltaisia työehtoja. Henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet perinnän jakamista.

Lakivaliokunnan oikeusministeriölle ja ulosottolaitokselle lähettämä viesti on syytä ottaa vakavasti ja samalla mietittävä, onko suunnitellulla mallilla menestymisen edellytyksiä. Valiokunnan ulostulon jälkeen on ennakoitavissa, että perinnän jakaminen ei tule esitetyssä muodossa menemään eduskunnassa läpi.

Kesällä julkaistut ulosottolaitoksen työhyvinvointikyselyn tulokset ovat karua luettavaa Ura-hankeen osalta. Melkein itku tuli. Niiden perusteella herää kysymys, että olemmeko oikealla uralla. Henkilöstökyselyn tuloksien perustella valtakunnanvoudinviraston olisi hyvä vakuuttelujen sijaan siirtyä käytännön tekoihin henkilöstön uskon vahvistamiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Henkilöstöjärjestöt ovat valmiita yhteistyöhön.

Yhteistyöterveisin

Harri Lepolahti
varapääluottamusmies JHL

Ulosottoa uudistettaessa on varjeltava nykyjärjestelmän vahvuuksia

Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen on ottanut osaa keskusteluun ulosoton tavoitteista ja rakenteiden uudistamisesta. Heikkisen 8.4 julkaisemassa kirjoituksessa on hyvin otettu kantaa ulosoton tuloksellisuuteen, nykyjärjestelmän vahvuuksiin ja riskeihin, jotka tulee huomioida uudistustyötä tehtäessä. Ohessa Heikkisen kirjoitus.

 

 

ULOSOTON TAVOITTEISTA

Merja Muilun ja Juhani Toukolan puheenvuoron (HS mielipide 2.4.2016) johdosta on syytä esittää seuraavaa. On totta, että ulosoton perimistulos riippuu kolmesta tekijästä, ulosoton tehokkuudesta, velallisten maksukyvystä ja asioiden määrästä ja laadusta. Kaksi viimeksi mainittua tekijää muodostavat ulosoton toimintaympäristön. Näistä kolmesta tekijästä vain ulosoton tehokkuuteen voidaan vaikuttaa. Ulosoton toimintaympäristö on tällä vuosituhannella ollut vakaa. Sen sijaan ulosoton tulos on kymmenen vuoden aikana parantunut 67 %.

 

Tulos on ollut neljä vuotta peräkkäin yli miljardi euroa, kun se kymmenen vuotta sitten oli 650 miljoonaa euroa. Ulosoton henkilöstöä on samanaikaisesti vähennetty 1.400:sta 1.200:aan. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden paranemisen taustalla on viisi tekijää: 1) moderni lainsäädäntö 2) yksinkertainen organisaatio 3) toiminnan automatisointi ja reaaliaikainen tiedonhankinta velallisen tilanteesta 4) kannustava palkkaus ja 5) henkilöstön korkea työmoraali ja sitoutuminen tavoitteisiin. Näistä viimeksi mainittu on tärkein. Jos se puuttuu, yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki.

Uudistettaessa ulosoton rakenteita tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi ulosottolaitoksen johdon on varjeltava näitä vahvuuksia. Tässä, jos missä, on noudatettava varovaisuutta ja vältettävä hallitsemattomia riskejä. Tavoitteiden on oltava realistisia ja ymmärrettäviä. Tähän on hyvin arkipäiväiset syyt. Valtio on ulosotossa suurin velkoja. Melkein puolet tuloksesta on valtion vero- ja muita tuloja. Jos tulos heikkenisi Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön ennustamalla tavalla 170 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna vuoden 2015 tulokseen, merkitsisi se yli 70 miljoonan euron tulojen menetystä valtiolle. Veronmaksajilla ei ole varaa tuloksen heikentymiseen. Harri Lepolahden (HS Mielipide 31.3.2016) asiasta ilmaisema huoli on perusteltu.

Timo Heikkinen

johtava kihlakunnanvouti, Helsinki

ROMAHTAAKO ULOSOTON PERIMISTULOS

Valtakunnanvoudinvirasto arvioi laskua 150 miljoonaa

Suomen kannalta on perin onnetonta, jos ulosoton perimistulos kehittyy kuten toiminnasta vastaava valtakunnanvoudinvirasto ennakoi. Mitään järkevää selitystä ei ole sille, että tulos putoaisi muutamassa vuodessa 150 miljoonaa euroa. Näin kuitenkin on kirjoitettu oikeusministeriön ja ulosottolaitoksen tulossopimukseen vuosille 2016-2019.

Olen kysynyt oikeusministeriöstä selitystä tälle erikoiselle ennusteelle. Vastausta ei ole toistaiseksi kuulunut. Todennäköisesti kyseessä on valtakunnanvoudinviraston antama luku, jonka oikeusministeriö on hyväksynyt sen enempää ajattelematta, mihin arvio perustuu. Ainakaan sitä ei ole tulossopimuksessa käsitelty niin kuin voisi odottaa.

Talouden suunnittelun pohjaksi laitettujen lukujen pitäisi jollain tavalla olla realistisia ja poikkeamien perusteltuja. Ulosottolaitoksen arvioiduilla tilityksillä valtiolle, vuositasolla noin 450 miljoonaa euroa, on kuitenkin jonkinlainen vaikutus myös valtion budjettiin. Vertailun vuoksi, kunnan hallintoa läheltä seuraavana voin todeta, että tämän kaltainen leväperäisyys talousasioissa ei menisi siellä ikinä läpi.

Veronmaksajalle perimistuloksen pudotus on kallis, jos se toteutuu. Valtion menetykset ovat silloin luokkaa 60 miljoonaa euroa ja muiden ulosoton hakijoiden loput 90 miljoonaa euroa. Luulisi näin isojen ja uhkaavien menetysten kiinnostavan jo vähän päättäjiäkin.

Ulosotto on tahkonnut huipputulosta vuodesta toiseen. Tulostavoitteet on saavutettu ja monena vuonna ylitettykin reippaasti. Parannusta tulokseen tuli viime vuonna 3 % perimistuloksen ollessa peräti 1,1 miljardia euroa. Selittäviä tekijöitä ovat olleet tiedonsaannin parantuminen ja henkilöstön kyky tehdä huipputulosta nykyjärjestelmässä, jonka koetaan kannustavan ja motivoivan tavoitteiden saavuttamiseen.

Mikä sitten voisi aiheuttaa perimistuloksen romahtamisen. Yksi mahdollinen selitys voi olla tekeillä oleva rakenneuudistus. Valtakunnanvoudinvirasto on todennut, että perimistulos saattaa uudistuksen seurauksena laskea ja virasto on ehkä arvioinut tulevaisuuden tuloksen varmuuden vuoksi alakant-tiin, jotta pudotus ei näyttäisi niin pahalta.

Jos arvio perimistuloksen kehityksestä liittyy valmisteltavana olevan rakenneuudistuksen  vaikutuksiin niin hanke on välittömästi pysäytettävä ja arvioitava uudelleen. Kukaan järkevä päättäjä ei voi hyväksyä  veronmaksajille ja ulosoton hakijoille näin kalliiksi käyvää hanketta. Tavoitellulla 10 miljoonan säästöllä aiheutettaisiin valtiolle 60 miljoona menetykset.

TUMMIA PILVIÄ URA-HANKKEEN YLLÄ

Yhteinen urakka edellyttää luottamuksen lisäämistä

Ulosoton rakenneuudistushankkeen hankejohtaja tekee hyvää työtä yrittäessään markkinoida ja puolustaa ulosottolaitoksen rakenneuudistushanketta. Markkinoinnista tuleekin hankejohtajan tärkein tehtävä, sillä URA on tällä hetkellä ulosottolaitoksessa merkittävin työilmapiiriä heikentävä tekijä. Ilmapiirikyselyn mukaan suurin osa henkilöstöstä kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja ahdistusta työssään URA-hankeen johdosta.

VVV:n onnistumiseen rakenneuudistuksessa ei uskota ja moni on sitä mieltä, että hanke tulee ajamaan karille. Epäluulon ymmärtää, kun yrittää selvittää , mihin URA-hanke on ratkaisu ja mitä siitä seuraa. Asia vaatii selvittämistä, koska VVV ei ole kertonut henkilöstölle avoimesti todellisia tavoitteitaan.

Hankejohtaja perustellee rakenneuudistusta uudistamistarpeella ja nykyaikaistamisella. Tässä on tapahtunut selvä muutos, kun valtakunnanvouti on tähän asti perustellut hanketta säästötarpeilla. Muutos onkin aivan oikea ja perusteltu, koska mitään sellaista säästötarvetta ulosottolaitoksella ei ole, mistä ei selvittäisi tavanomaisella sopeuttamisella niin kuin tähänkin asti on tehty.

URA-hankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi on toteuttamissuunnitelmassa asetettu taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen, tarkentamatta kuitenkaan asiaa. Tähän konkretisoituu myös henkilöstön suurin epäluulo hanketta kohtaan. Ura-hanke koetaan puhtaasti palkanalennushankkeena, eikä VVV ole voinut sitä kiistääkään.

VVV:n suunnitelmissa hankkeen taloudelliset hyödyt lasketaan saavutettavan lähes yksinomaan perinnän uudelleen organisoinnilla (perinnän jakamisella), mihin liittyy kuitenkin seuraavia puutteita:

- tavoitteet ovat epäselviä

- keinot ovat epäluotettavia

- kustannus-hyötyanalyysiä ei ole tehty

- vaikuttavuusanalyysi puuttuu

Näyttää siltä, että ensin on keksitty malli perinnän jakamiselle ja nyt yritetään kaikin tavoin hakea perusteluja sille. Perinnän jakaminen onkin kohdannut voimakasta vastustusta ja siihen on päällimmäisenä kaksi syytä.

Ulosoton kentän väki, työn parhaat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jakaminen on suuri riski tuloksellisuudelle. Valtion menetykset uudistuksen jälkeen olisivat suuremmat kuin säästöt. Toinen syy on se, että henkilöstö joutuisi URA-hankkeen maksumieheksi.

Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset ratkaisematta

Kihlakunnanulosottomiehet ovat yrittäneet saada tarkempaa selvyyttä siihen, miten URA-hanke toteutuessaan vaikuttaisi henkilöstön asemaan ja palkkaukseen. Asiaan on vaadittu selvitystä niin valtakunnanvoudinvirastolta kuin oikeusministeriöltä, mutta toistaiseksi kumpikin taho on ollut haluton ottaman kantaa näihin henkilöstöä huolettaviin asioihin.

Tutustuttaessa URA-hankkeen toteuttamissuunnitelma ja hankesuunnitelmaan saamme kuitenkin jonkin verran selkoa työnantajan todellisista tavoitteista. Ura-uudistuksen pääasialliset hyödyt (90 %) näyttäisi syntyvän palkkakustannuksista. Kihlakunnanulosottomiesten osalta tavoitteena on palkan alennukset ja toimistolla palkkakustannusten alentaminen virkojen vähentämisen kautta.

VVV:n suunnitelmien mukaan perinnän uudistaminen on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyisten kihlakunnanulosottomiesten virkojen määrää vähennetään 250:llä ja tilalle palkattaan 180 huomattavasti (40 %) alhaisemmalla palkalla työskentelevää virkamiestä. Toimistosta on tarkoitus vähentää 100 virkaa. Molemmissa ammattiryhmissä työmäärän lisääntymisen ohella työt myös yksipuolistuisivat merkittävästi keskittämisen ja erikoistumisen myötä. VVV:n tavoite palkkasäästöjen osalta on näin laskettuna noin 10 milj.euroa.

Perinnän jakaminen VVV:n mallilla merkitsisi kaikkien kihlakunnanulosottomiesten palkan alentumista, myös laajatutkintaiseen perintään sijoittuvien. Erikoisperintä lienee poikkeustapaus. Toimiston kohdalla palkka pysynee entisellään työmäärän lisäyksestä huolimatta. Voutien osalta kaikki on vielä auki.

URA-hankkeessa on myös paljon hyvää. Organisaation kehittäminen, sähköisen asioinnin ja automaation lisääminen ovat yleisesti hyväksyttyjä asioita ja parhaimmillaan tehostavat perintää sekä parantavat ulosoton palvelukykyä.

Ulosottolaitoksen henkilöstö haluaa olla mukana kehittämässä ulosottoa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ennen hankkeeseen sitoutumista järjestöt haluavat päästä neuvottelemaan ja turvaamaan henkilöstön aseman muutoksessa. Löytyykö VVV:ltä tahtotilaa yhteisen win-win tilanteen saavuttamiseksi henkilöstön kanssa jää nähtäväksi.

Saadakseen työnantajan kanssaan neuvottelupöytään, SUY on ilmoittanut kihlakunnanulosottomiehille, että toistaiseksi ei ole ammattikunnan edun mukaista osallistua perinnän jakamiseen tähtääviin perintäpilotteihin. Asiasta ei ole syntynyt juurikaan keskustelua, koska asian vakavuus ymmärretään, eikä kukaan halua olla heikentämässä perusteettomasti omaa, eikä työtoverin asemaa.

Toivotan hankejohtajan tervetulleeksi ulosottolaitoksen palvelukseen ja tutustumaan maailman parhaaseen ulosottoon. Parhaan kuvan nykyjärjestelmän vahvuuksista saa seuraamalla käytännön tasolla täytäntöönpanon ammattilaisten työtä ulosottovirastoissa.

Lisätietoja: Harri Lepolahti p. 029 5 22845