maanantai 7. tammikuuta 2013

Tuloksellisuus ulosotossa osa 2

Tuloksellisuudessa pitää huomioida vaikuttavuus

Yhteiskunnan kannalta on olennaisempaa, mitä annetuilla resursseilla saadaan aikaiseksi kuin se miten halvalla tehtävät hoidetaan.


Ulosotossa kuten muussakin julkisen sektorin toiminnassa edellytetään, että annetut resurssit käytetään tuloksellisesti yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Palvelut pitää järjestää mahdollisimman taloudellisesti, tuottavasti ja vaikuttavasti.

Julkisessa palvelutuotannossa on kyse palvelutarpeen tyydyttämisestä. Ulosottolaitos huolehtii oikeusturvapalveluiden tuottamisesta liittyen saatavien perintään ja muuhun täytäntöönpanoon.

Ulosotossa taloudellisuutta mitataan käsitellyn asian kustannuksilla. Tuottavuutta mitataan käsiteltyjen asioiden määrällä suhteessa henkilötyövuosiin. Vaikuttavuutta mitataan perinnän onnistumisella euro- ja kappalemäärissä. Erikseen nämä mittarit eivät kerro juuri mitään, mutta yhdessä ne antavat jonkinlaisen kuvan ulosottotoimen tuloksellisuudesta.

Viimeaikaisessa keskustelussa taloudellisuus (kustannustehokkuus) on saanut painavamman aseman kuin muut tuloksellisuuden osatekijät. Yhteiskunnan ja veronmaksajan kannalta on toki tärkeää tietää, minkä verran (ulosotto)palveluiden järjestäminen maksaa, mutta silloin on myös kerrottava se, mitä kyseisellä "investoinnilla" saadaan aikaiseksi.

Miten määritetään ulosoton hinta

Yksi tapa tarkastella asiaa on ensin määrittää palvelutaso ja sitten sille hinta, minkä yhteiskunta on siitä valmis maksamaan. Tällöin pitää muistaa, että ulosotossa ei ole kyse yhteiskunnan kannalta pelkästään menoista, vaan on huomioitava myös ulosoton fiskaalinen merkitys. Ulosotto tilittää vuosittain valtiolle noin 400 miljoonaa euroa.

Valtakunnanvoudinvirasto mittaa ulosottotoimen taloudellisuutta käsitellyn asian kustannuksilla. Helsingin ulosottovirastosta on esitetty vaihtoehtoiseksi mittariksi perityn euron kustannuksia. Molemmat ovat euromääräisiä mittareita ja kyse onkin lähinnä siitä, kumpi on käyttökelpoisempi tapa kuvaamaan määrärahojen käytön tehokkuutta.

Onko ulosoton tuotos peritty euro vai käsitelty asia. Jos tuottavuutta laskettaessa käytetään käsiteltyä asiaa, on johdonmukaista käyttää taloudellisuuden laskennassa samaa. Toinen perustelu on se, että tuotannontekijän ja tuotoksen välinen riippuvuussuhde on selkeämpi tarkasteltaessa käsiteltyjä asioita kuin perityjä euroja.

Valittiin taloudellisuusmittariksi kumpi hyvänsä, on kuitenkin muistettava, että valittu mitta ri ei kerro kokonaistuloksellisuudesta yhtään mitään ilman, että samaan aikaan tarkastellaan myös tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Taloudellisuuden korostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu johtaa helposti siihen, että toiminnan vaikuttavuus jää kokonaan huomioimatta. Vaikuttavuus on julkisissa palveluissa kuitenkin ehdottoman tärkeä asia. Ilman sen tarkastelua emme pysty vastamaan kysymyksiin, teemmekö oikeita asioita ja asioita oikein.

Ulosotossa vaikuttavuustavoitteen tarkastelun lähtökohdaksi voidaan asettaa yhteiskunnan odotukset. Ulosoton tehtävänä on tarjota palvelua siten, että hakija pääsee oikeuksiinsa ja saa suorituksen saamiselleen. Tästä seuraa, että perinnässä onnistumisella on keskeinen merkitys tuloksellisuuden kannalta. Vaikuttavuuden määrittämisen osalta puhutaan tällöin ulos oton aikaansaannoksesta velkojan näkökulmasta ja sitä voidaan verratta käytettyihin resursseihin

Euro on hyvä konsultti, mutta huono isäntä

Tilastojen perusteella voimme nähdä, että virastojen välillä on eroja perinnässä onnistumisessa. Virastoissa, joissa käytetään enemmän resursseja, onnistutaan paremmin. Virastojen välillä on niin selkeitä eroja, että jos olisi mahdollista, velkojien kannattaisi valita minkä viraston palveluja käyttävät. Tästä näkökulmasta toisissa virastoissa pystytään vastaamaan palvelun tarpeeseen huomattavasti paremmin kuin toisissa. Missä määrin perintä onnistuu hakemuksen mukaisesti, on yksi ulosoton laatutekijä.

Jos haluamme lisätä vaikuttavuutta ja kehittää ulosoton tuloksellisuutta vastamaan paremmin palvelun käyttäjien tarpeita ja odotuksia, tulee tavoitteena olla perinnän onnistumisen parantaminen. Tilastojen valossa onnistumista tukee se, että virastoissa huolehditaan riittävistä resursseista. Ulosotossa pystytään toteamaan varattomuuksia pienemälläkin porukalla, mutta jos halutaan tuloksia niin se vaatii tekijänsä. Taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan korostaa, mutta erityisesti ulosottotoimessa vaikutukset yhteiskunnalle voivat helposti olla negatiivisia.

Kun taloudellisuudelle ja tuottavuudelle annetaan liian suuri painoarvo, johtaa se helposti määrien tuottamiseen laadun kustannuksella. Euromääräiset tavoitteet ja erilaiset suoritteet saavat ylikorostetun aseman ja vaikuttavuus jää taka-alalle. Tällöin myöskään tuloksellisuus ei voi olla paras mahdollinen.

Valtakunnanvoudinviraston ja ulosottovirastojen johdon tärkeänä tehtävänä onkin vuosittaisessa talouden ja toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon kaikki tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja yhteen sovittaa ne siten, että lopputulos on paras mahdollinen.