lauantai 2. marraskuuta 2013

Työttömyys haittaa euroalueella


Euroopan komissio on julkaissut tuoreet euroalueen työttömyysluvut. Lukujen valossa käännöstä parempaan päin ei ole tapahtunut vaan työttömyys on ollut kasvusuunnassa.

Syyskuun tilanteen mukaan koko euroalueen työttömyysaste on 12,2 %, mikä merkitsee, että euroopassa on 19,5 miljoonaa ihmistä vailla työtä.

Työttömyysluvuissa on todella suuria eroja maiden välillä. Alhaisinta työttömyys on Itävalassa 4,9 % ja Saksassa 5,2 %. Korkeimmat työttömyysluvut paljastuvat Kreikasta 27,6 % ja Espanjasta 26,6 %. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Yhdysvalloissa työttömyys on eurooppaa selvästi alhaisempi 7,2 %.

Vuoden aikana työttömyys on EU:ssa noussut 16 jäsenmaassa ja laskenut 11 jäsenmaassa. Suurimpia työllisyyden parantajia ovat olleet Latvia ja Viro. Esimerkiksi Virossa työttömyys laski vuoden aikana 10,0 %:sta 8,3 %:iin. Heikoimmin tilanne on kehittynyt Kyproksella, missä työttömien määrä on lisääntynyt 12,7 %:sta 17,1 %:iin.

Nuorten, alle 25 vuotiaiden, työttömyys, on euroalueella huolestuttavan  korkealla 24,1 %:n tasolla. Tämä merkitsee, että euroopassa on 3,5 miljoonaa nuorta työttömänä. Pahin tilanne on Kreikassa, missä peräti 57,3 % nuorista on työttömänä.

Suomen työttömyysaste on EU:n mukaan 8,1% ja nuorten kohdalla 20,2 %. Myös Suomessa tilanne näyttää heikentyneen edellisestä kuukauden takaisesta tarkastelusta.

Työttömyys merkitsee eriarvoisuutta ja tuloerojen kasvua niin yksitäisten kansalaisten kuin EU-maidenkin välillä. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttavat syrjäytymistä, mikä on merkittävä uhka ja ongelma niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

Heikkoja singnaaleja talouden kääntymisestä parempaan suuntaan on viime aikoina kuultu euroopan kriisimaista. Työttömyystilaston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että taantuma pitää edelleen vahvasti otteessaan suurta osaa euroopasta.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Työllisyys- ja kasvusopimus olisi syytä pitää


Työmarkkinajärjestöt saavuttivat keskustasolla neuvottelutuloksen kesitetysta työmarkkinarat-kaisusta, jota myös kasvu- ja työllisyyssopimuk-seksi kutsutaan. Sopimus syntyi nopeammin kuin sitä osattiin odottaa.
 
Maltillisen sopimuksen palkankorotukset eivät ole suuria, eivätkä tule edes turvaamaan palkansaajien ostovoimaa tulevina vuosina. 
Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa kovin paljon ei palkkapöydästä ollut odotettavissakaan. Ratkaisu voidaankin lähinnä nähdä jonkinlaisena työmarkkinaosapuolien osallistumisena yhteisvastuutalkoisiin maan talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi.

Tuskin oli muste ehtinyt keskustason neuvottelutuloksessa kuivua, kun jo liittotasolla syntyi tulkintaerimielisyyksiä siitä, mitä oli sovittu. Erimielisyyttä on ilmennyt siitä, onko sovittu kahdenkymmenen euron palkankorotus yleiskorotus peruspalkkaan vai kustannusvaikutus sisältäen myös muut palkanosat, jotka lasketaan peruspalkasta.

Kaksikymppiä ei kuulosta suurelta rahalta. Jokaisella eurolla on kuitenkin ostovoimavaikutusta, enemmän tai vähemmän palkansaajasta riippuen. Keskustasolla ei osattu ollenkaan ottaa huomioon, että yksinkertainenkin asia voi liittotason eri sopimuspöydissä muodostua hyvinkin mutkikkaaksi.

Panokset ovat kokonaisuuden kannalta tällä kertaa sen verran suuret, että keskitetyn sopimuksen ei toivoisi tulkintakysymyksiin kaatuvan. Keskitetty työmarkkinaratkaisu on tässä tilanteessa huomattavasti parempi vaihtoehto tulevaisuuden kannalta kuin vaikeisiin liittokohtaisiin neuvotteluihin ajautuminen.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet eläkeläisillä



Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät jatkavat kasvuaan. Luottotietoyhtiö Asiakastiedon julkaisemista tiedoista selviää, että tänä vuonna saatetaan ylittää 90-luvun laman huipputaso. Tällä hetkellä merkintä on jo 361 000 suomalaisella ja määrä on edelleen noususuunnassa.

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet kaikissa ikäluokissa, mutta erityistä on, että viime aikoina eläkeläisten osuus on kasvanut muita enemmän. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut kolme kertaa enemmän kuin muiden keskimäärin.

Yksi selittävä tekijä eläkeläisten osuuden kasvuun on viime vuonna voimaan astunut pitkäkestoisesta  ulosotosta aiheutuva häiriömerkintä. Luottohäiriömerkintä syntyy pitkäkestoisesta ulosotosta, kun maksusuunnitelma, palkan tai eläkkeen ulosmittaus on kestänyt kahden vuoden aikana 18 kuukautta.

Vähävaraiset eläkeläiset eivät voi välttää merkinnän syntymistä, mikäli velkaantuminen aiheuttaa pitkään jatkuvan eläkkeen ulosmittauksen. Merkintä pysyy voimassa niin kauan kuin eläkkeen ulosmittaus kestää. Muut häiriömerkinnät ovat määräaikaisia ja ovat voimassa vain 2-4 vuotta.

Pelkistäen voidaan todeta, että jos sinulla on tuloja ja maksat eläkkeestä velkaa kuukausittain pois, olet luottokelvoton niin kauan kuin velkaa lyhennät. Jos sinulla ei ole tuloja ja sinut todetaan varattomaksi, saatat päästä kahden vuoden määräaikaisella luottokelvottomuudella. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa asiaan vaikuttaa myös se, kuinka aktiivinen velkoja on.

Luottohäiriömerkintä vaikeuttaa mm. vuokra-asunnon hankintaa, vakuutussopimusten tekemistä ja puhelinliittymän hankkimista.

 

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Ulosotto hakee mallia verohallinnosta

Ulosoton rakenneuudistus on käynnistynyt ja ensivaiheessa on tarkoitus tutustua muiden viranomaisten toteuttamiin uudistuksiin ja toimintamalleihin. Ensimmäisenä on vuorossa verohallinto ja sen suorittama organisaation ja toimintojen uudistaminen.

Verottaja on viime vuosina virtaviivaistanut toimintojaan ja organisaatio on jaettu toimintojen ja asiakasryhmien mukaan valtakunnallisiin yksiköihin ja niiden sisällä edelleen toimintayksiköihin eri puolella maata. Toimipaikkoja on karsittu, sähköistä asiointia on kehitetty ja asiakaspalvelua keskitetty.

Olisiko verohallinnosta otettavissa mallia ulosottolaitokselle ?

Käytännössä verottajan malli vietynä ulosoton puolelle voisi merkitä sitä, että ulosottolaitos olisi yhtä virastoa. Organisaatiomalli olisi linjaorganisaatio, joka jakaantuisi eri toimintayksiköihin.

Erillisiä valtakunnallisia ulosoton yksiköitä olisivat luonnollisten henkilöiden perintäyksikkö, juridisten henkilöiden perintäyksikkö ja erikoisperintä. Tämän ohella olisi jonkinlainen "yksinkertaisen perinnän yksikkö". Lisäksi olisi vielä yhteisten palveluiden yksikkö ja hallintoyksikkö.

Verohallinnossa ei ole henkilöviranomaisia ja kaikki päätökset tekee verohallinto. Ulosotossa tämä merkitsisi sitä, että tulevaisuudessa päätöksentekijä ei olisi enää ulosottomies vaan ulosottovirasto.

Valtakunnanvoudinvirasto sulautuisi valtakunnalliseen ulosottovirastoon ja valtakunnanvoudista tulisi ulosottolaitoksen pääjohtaja, jolla olisi tukenaan johtoryhmä ja esikunta.

Verohallinnon kaltaisessa mallissa ulosottolaitoksessa toimivaltaa ei jaettaisi, vaan jaettaisiin työt sen mukaan, missä kulloinkin on resursseja. Koko maan resurssit olisivat pöydällä kokonaisuutena.

Olennainen ero verottajan ja ulosoton välillä on siinä, että verotus on hallintoa ja ulosotto on lainkäyttöä. Lainkäyttöön liittyy perustuslaissa turvattu tuomiovallan riippumattomuus. Ulosotossa yksittäinen virkamies on vastuussa sillä olevien asioiden käsittelyn joutuisuudesta sekä ratkaisutoiminnan oikeellisuudesta sekä muusta laadusta. Organisaation ulkopuolelta, eikä sisältä, voida puuttua yksittäisen asian ratkaisemiseen.

Nykyinen ulosottojärjestelmä on toimiva ja erittäin hyviä tuloksia saavuttava. Aina voidaan kuitenkin tarkastella, voisiko asiat olla toisin ja mitä hyötyä siitä olisi. Verohallinnon malli ei ole sellaisenaan otettavissa käyttöön ulosottolaitoksessa, mutta on hyvä olla perillä siitä, miten muut viranomaiset uudistavat toimintojaan.

Rakenneuudistuksen valmisteluvaiheessa on tarkoitus vielä käydä läpi muitakin vertailukoteita. Onko ulosottolaitoksen tulevaisuus nykyisessä vai jossain vielä tuntemattomassa, sen aika näyttä.


perjantai 24. toukokuuta 2013

Ulosotossa tehdään pitkää työpäivää



Oikeusministeriö on tehnyt ulosottovirastoille ja niiden henkilöstölle kyselyn työajoista. Kysely tehtiin  erikseen työaikalain piirissä oleville ja työajattomille.

Työajattomista kolmasosa ilmoittaa selviävänsä työviikosta alle 40 tunnin. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä kertoo käyttävänsä töihin aikaa 40 tuntia tai sen yli. Hieman yli puolet työntekijöistä selviää työviikosta 40-45 tunnin työajalla. Kymmenen prosenttia käyttää työhön 45-50 tuntia viikossa ja noin viisi prosenttia kertoo käyttävänsä aikaa vielä enemmän.

Työaikalain piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta kysely tehtiin virastoille ja virasto vastasi koko henkilöstön puolesta.

Yllättävää oli, että työaikalain piirissä olevien osalta 9 virastoa 22:sta ilmoitti, että heillä saatetaan tehdä tai tehdään ns.harmaata työtä. Tällöin kyse on työaikaseurannan ulkopuolel la tehdystä työstä, jota ei korvata.

Liukuva työaika on käytössä lähes kaikissa virastoissa. Käytännöt vaihtelevat suuresti virastoittain sen osalta, kuinka paljon kellokortilla saa olla plussaa. Enimmillään saldoa voi olla 31-40 tuntia. 17 virastoa 22:sta leikkaa ylityötunnit säännöllisin väliajoin ja vain 11 virastoa 19:sta hyvittää leikatut tunnit virkamiehelle.

Harvassa virastossa on käytössä liukuvan työajan lisäksi muita työaikajoustoja. 16 virastoa 22:sta ilmoittaa, että ei aio näillä näkymin ottaa käyttöön muita työaikajoustoja. Työaikapankkia ilmoittaa käyttävänsä yksi virasto.

Etätyön osalta viisi virastoa ilmoittaa, että virastossa on mahdollista tehdä etätyötä. Tämän lisäksi viisi virastoa ilmoittaa suunnittelevansa etätyön käyttöönottamista.

Vastaukset näyttäisivät vahvistavan sitä käsitystä, että henkilöstö ei ole samassa asemassa ulosoton hallinnonalalla. Työntekijöiden saamat edut ja toisaalta oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat sen mukaan millaisia käytäntöjä virastoissa on.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Ansiorekisteristä hyötyä ulosotolle

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomeen ollaan suunnittelemassa
ansiorekisteriä. Rekisteri pitäisi sisällään reaaliaikaista tietoa ihmisille maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tietoja  voisivat hyödyntää Kela, sosiaaliviranomaiset, työttömyyskassat ja eläkelaitokset. Reaaliaikaiset tiedot helpottaisivat etuuksien oikeamääräistä maksamista ja vähentäisivät takaisinperintää.

Ansiorekisteristä olisi merkittävää hyötyä myös ulosottoviranomaiselle. Reaaliaikainen tieto velallisen tuloista tehostaisi täytäntöönpanoa ja edistäisi velkojien maksunsaantia ja siten oikeuksien toteutumista. Velallisten yhdenvertainen kohtelu ulosotossa lisääntyisi, mikä puolestaan lisäisi luottamusta täytäntöönpanon oikeudenmukaisuuteen. Velkojen maksun välttely olisi entistä vaikeampaa. Mitä paremmin varallisuus selviää reksitereistä, sen vähemmän tarvitaan myös ulosottopakon käyttöä, mikä on velallisten etu. 

Toinen hyödyllinen uudistus on hallituksen esitys palkan maksamisesta vain pankkitilille. Työnantajat velvoitettaisiin maksamaan palkka tilille ja käteen maksu kiellettäisiin. Taustalla on pimeän palkan maksun estäminen osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa.  Tämäkin uudistus helpottaisi ulosottoviranomaisen työtä.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Tulevaisuuden ulosottoa rakentamaan



Uudet tuulet puhaltavat. Muutospaineet näkyvät ulosottolaitoksessa ja ulosoton yhteistyötoimikunnassa kuulimmekin viime viikolla saatesanat ulosoton kokonaisvaltaiselle rakenneuudistukselle. Valtakunnanvouti ilmoitti työn käynnistyvän välittömästi ja ensimmäisenä on vuorossa ohjaus-ja johtoryhmän asettaminen.

Ohjausryhmään tulee edustus jokaisesta viidestä ulosoton henkilöstöjärjestöstä sekä valtakunnanvoudinvirastosta ja oikeusministeriöstä. Ohjausryhmän lisäksi perustetaan viisi muuta työryhmää, jotka ovat ulosottomenettelyä, organisaatiota, hallintoa, lainsäädäntöä ja tietotekniikkaa käsittelevät työryhmät. 

Rakenneuudistus on oikeusministeriön valtakunnanvoudinvirastolle toimeksiantama keskipitkän aikavälin projekti ja tähtäin on vuodessa 2019. Silloin pitäisi olla jotain valmista. Valtakunnanvoudinviraston on kuitenkin määrä luovuttaa oikeusministeriölle ensimmäinen raportti kehittämisvaihtoehdoista jo ensi elokuussa.  

Rakenneuudistuksen yhteydessä tullaan pohtimaan muun muassa organisaation rakennetta kuten piirien määrää. Lisäksi tarkasteltavaksi otetaan tehtävät ja henkilöstöryhmien välinen työnjako eli kuka tekee ja mitä tekee sekä mahdollinen tehtävien keskittäminen. Tietojärjestelmän ja lainsäädännön kehittäminen ovat myös olennainen osa uudistushanketta. 

Ulosoton rakenneuudistus on yksi oikeuslaitoksen tuottavuushanke, jolla pyritään tehostamaan toimintaa ja hakemaan kustannussäästöjä. Oikeusministeriössä on samaan aikaan valmisteilla oikeusturvaohjelma, jonka tarkoituksena etsiä tehostamiskeinoja myös muun hallinnonalan osalta kansalaisten oikeusturvaa vaarantamatta. 

Ulosottolaitoksen rakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe tulisi olla yhteisen näkemyksen, vision, luominen siitä, millainen tulevaisuuden ulosoton tulisi olla. Kun yhteisesti hyväksytty päämäärä on tiedossa, on helpompi keskittyä keinoihin sen saavuttamiseksi. Uskon, että virkamiestyönä on valtakunnanvoudinvirastossa mietitty jo jonkinlaisia vaihtoehtoja ja niistä kuulemme lähiaikoina.

 

 

maanantai 7. tammikuuta 2013

Tuloksellisuus ulosotossa osa 2

Tuloksellisuudessa pitää huomioida vaikuttavuus

Yhteiskunnan kannalta on olennaisempaa, mitä annetuilla resursseilla saadaan aikaiseksi kuin se miten halvalla tehtävät hoidetaan.


Ulosotossa kuten muussakin julkisen sektorin toiminnassa edellytetään, että annetut resurssit käytetään tuloksellisesti yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Palvelut pitää järjestää mahdollisimman taloudellisesti, tuottavasti ja vaikuttavasti.

Julkisessa palvelutuotannossa on kyse palvelutarpeen tyydyttämisestä. Ulosottolaitos huolehtii oikeusturvapalveluiden tuottamisesta liittyen saatavien perintään ja muuhun täytäntöönpanoon.

Ulosotossa taloudellisuutta mitataan käsitellyn asian kustannuksilla. Tuottavuutta mitataan käsiteltyjen asioiden määrällä suhteessa henkilötyövuosiin. Vaikuttavuutta mitataan perinnän onnistumisella euro- ja kappalemäärissä. Erikseen nämä mittarit eivät kerro juuri mitään, mutta yhdessä ne antavat jonkinlaisen kuvan ulosottotoimen tuloksellisuudesta.

Viimeaikaisessa keskustelussa taloudellisuus (kustannustehokkuus) on saanut painavamman aseman kuin muut tuloksellisuuden osatekijät. Yhteiskunnan ja veronmaksajan kannalta on toki tärkeää tietää, minkä verran (ulosotto)palveluiden järjestäminen maksaa, mutta silloin on myös kerrottava se, mitä kyseisellä "investoinnilla" saadaan aikaiseksi.

Miten määritetään ulosoton hinta

Yksi tapa tarkastella asiaa on ensin määrittää palvelutaso ja sitten sille hinta, minkä yhteiskunta on siitä valmis maksamaan. Tällöin pitää muistaa, että ulosotossa ei ole kyse yhteiskunnan kannalta pelkästään menoista, vaan on huomioitava myös ulosoton fiskaalinen merkitys. Ulosotto tilittää vuosittain valtiolle noin 400 miljoonaa euroa.

Valtakunnanvoudinvirasto mittaa ulosottotoimen taloudellisuutta käsitellyn asian kustannuksilla. Helsingin ulosottovirastosta on esitetty vaihtoehtoiseksi mittariksi perityn euron kustannuksia. Molemmat ovat euromääräisiä mittareita ja kyse onkin lähinnä siitä, kumpi on käyttökelpoisempi tapa kuvaamaan määrärahojen käytön tehokkuutta.

Onko ulosoton tuotos peritty euro vai käsitelty asia. Jos tuottavuutta laskettaessa käytetään käsiteltyä asiaa, on johdonmukaista käyttää taloudellisuuden laskennassa samaa. Toinen perustelu on se, että tuotannontekijän ja tuotoksen välinen riippuvuussuhde on selkeämpi tarkasteltaessa käsiteltyjä asioita kuin perityjä euroja.

Valittiin taloudellisuusmittariksi kumpi hyvänsä, on kuitenkin muistettava, että valittu mitta ri ei kerro kokonaistuloksellisuudesta yhtään mitään ilman, että samaan aikaan tarkastellaan myös tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Taloudellisuuden korostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu johtaa helposti siihen, että toiminnan vaikuttavuus jää kokonaan huomioimatta. Vaikuttavuus on julkisissa palveluissa kuitenkin ehdottoman tärkeä asia. Ilman sen tarkastelua emme pysty vastamaan kysymyksiin, teemmekö oikeita asioita ja asioita oikein.

Ulosotossa vaikuttavuustavoitteen tarkastelun lähtökohdaksi voidaan asettaa yhteiskunnan odotukset. Ulosoton tehtävänä on tarjota palvelua siten, että hakija pääsee oikeuksiinsa ja saa suorituksen saamiselleen. Tästä seuraa, että perinnässä onnistumisella on keskeinen merkitys tuloksellisuuden kannalta. Vaikuttavuuden määrittämisen osalta puhutaan tällöin ulos oton aikaansaannoksesta velkojan näkökulmasta ja sitä voidaan verratta käytettyihin resursseihin

Euro on hyvä konsultti, mutta huono isäntä

Tilastojen perusteella voimme nähdä, että virastojen välillä on eroja perinnässä onnistumisessa. Virastoissa, joissa käytetään enemmän resursseja, onnistutaan paremmin. Virastojen välillä on niin selkeitä eroja, että jos olisi mahdollista, velkojien kannattaisi valita minkä viraston palveluja käyttävät. Tästä näkökulmasta toisissa virastoissa pystytään vastaamaan palvelun tarpeeseen huomattavasti paremmin kuin toisissa. Missä määrin perintä onnistuu hakemuksen mukaisesti, on yksi ulosoton laatutekijä.

Jos haluamme lisätä vaikuttavuutta ja kehittää ulosoton tuloksellisuutta vastamaan paremmin palvelun käyttäjien tarpeita ja odotuksia, tulee tavoitteena olla perinnän onnistumisen parantaminen. Tilastojen valossa onnistumista tukee se, että virastoissa huolehditaan riittävistä resursseista. Ulosotossa pystytään toteamaan varattomuuksia pienemälläkin porukalla, mutta jos halutaan tuloksia niin se vaatii tekijänsä. Taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan korostaa, mutta erityisesti ulosottotoimessa vaikutukset yhteiskunnalle voivat helposti olla negatiivisia.

Kun taloudellisuudelle ja tuottavuudelle annetaan liian suuri painoarvo, johtaa se helposti määrien tuottamiseen laadun kustannuksella. Euromääräiset tavoitteet ja erilaiset suoritteet saavat ylikorostetun aseman ja vaikuttavuus jää taka-alalle. Tällöin myöskään tuloksellisuus ei voi olla paras mahdollinen.

Valtakunnanvoudinviraston ja ulosottovirastojen johdon tärkeänä tehtävänä onkin vuosittaisessa talouden ja toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon kaikki tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja yhteen sovittaa ne siten, että lopputulos on paras mahdollinen.