Työllisyys- ja kasvusopimus olisi syytä pitää

Työmarkkinajärjestöt saavuttivat keskustasolla neuvottelutuloksen kesitetysta työmarkkinarat-kaisusta, jota myös kasvu- ja työllisyyssopimuk-seksi kutsutaan. Sopimus syntyi nopeammin kuin sitä osattiin odottaa.

 

Maltillisen sopimuksen palkankorotukset eivät ole suuria, eivätkä tule edes turvaamaan palkansaajien ostovoimaa tulevina vuosina. 

Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa kovin paljon ei palkkapöydästä ollut odotettavissakaan. Ratkaisu voidaankin lähinnä nähdä jonkinlaisena työmarkkinaosapuolien osallistumisena yhteisvastuutalkoisiin maan talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi.

Tuskin oli muste ehtinyt keskustason neuvottelutuloksessa kuivua, kun jo liittotasolla syntyi tulkintaerimielisyyksiä siitä, mitä oli sovittu. Erimielisyyttä on ilmennyt siitä, onko sovittu kahdenkymmenen euron palkankorotus yleiskorotus peruspalkkaan vai kustannusvaikutus sisältäen myös muut palkanosat, jotka lasketaan peruspalkasta.

Kaksikymppiä ei kuulosta suurelta rahalta. Jokaisella eurolla on kuitenkin ostovoimavaikutusta, enemmän tai vähemmän palkansaajasta riippuen. Keskustasolla ei osattu ollenkaan ottaa huomioon, että yksinkertainenkin asia voi liittotason eri sopimuspöydissä muodostua hyvinkin mutkikkaaksi.

Panokset ovat kokonaisuuden kannalta tällä kertaa sen verran suuret, että keskitetyn sopimuksen ei toivoisi tulkintakysymyksiin kaatuvan. Keskitetty työmarkkinaratkaisu on tässä tilanteessa huomattavasti parempi vaihtoehto tulevaisuuden kannalta kuin vaikeisiin liittokohtaisiin neuvotteluihin ajautuminen.