Yhteinen urakka edellyttää luottamuksen lisäämistä
Ulosoton rakenneuudistushankkeen
hankejohtaja tekee hyvää työtä yrittäessään markkinoida ja
puolustaa ulosottolaitoksen rakenneuudistushanketta.
Markkinoinnista tuleekin hankejohtajan tärkein tehtävä, sillä URA
on tällä hetkellä ulosottolaitoksessa merkittävin työilmapiiriä
heikentävä tekijä. Ilmapiirikyselyn mukaan suurin osa
henkilöstöstä kokee tällä hetkellä epävarmuutta ja ahdistusta
työssään URA-hankeen johdosta.
VVV:n onnistumiseen
rakenneuudistuksessa ei uskota ja moni on sitä mieltä, että hanke
tulee ajamaan karille. Epäluulon ymmärtää, kun yrittää selvittää
, mihin URA-hanke on ratkaisu ja mitä siitä seuraa. Asia vaatii
selvittämistä, koska VVV ei ole kertonut henkilöstölle avoimesti
todellisia tavoitteitaan.
Hankejohtaja perustellee
rakenneuudistusta uudistamistarpeella ja nykyaikaistamisella. Tässä
on tapahtunut selvä muutos, kun valtakunnanvouti on tähän asti
perustellut hanketta säästötarpeilla. Muutos onkin aivan oikea ja
perusteltu, koska mitään sellaista säästötarvetta
ulosottolaitoksella ei ole, mistä ei selvittäisi tavanomaisella
sopeuttamisella niin kuin tähänkin asti on tehty.
URA-hankkeen tärkeimmäksi
tavoitteeksi on toteuttamissuunnitelmassa asetettu taloudellisuuden
ja tuottavuuden parantaminen, tarkentamatta kuitenkaan asiaa. Tähän
konkretisoituu myös henkilöstön suurin epäluulo hanketta kohtaan.
Ura-hanke koetaan puhtaasti palkanalennushankkeena, eikä VVV ole
voinut sitä kiistääkään.
VVV:n suunnitelmissa hankkeen
taloudelliset hyödyt lasketaan saavutettavan lähes yksinomaan
perinnän uudelleen organisoinnilla (perinnän jakamisella), mihin
liittyy kuitenkin seuraavia puutteita:
- tavoitteet ovat epäselviä
- keinot ovat epäluotettavia
- kustannus-hyötyanalyysiä ei ole
tehty
- vaikuttavuusanalyysi puuttuu
Näyttää siltä, että ensin on
keksitty malli perinnän jakamiselle ja nyt yritetään kaikin tavoin
hakea perusteluja sille. Perinnän jakaminen onkin kohdannut
voimakasta vastustusta ja siihen on päällimmäisenä kaksi syytä.
Ulosoton kentän väki, työn parhaat
asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jakaminen on suuri riski
tuloksellisuudelle. Valtion menetykset uudistuksen jälkeen olisivat
suuremmat kuin säästöt. Toinen syy on se, että henkilöstö
joutuisi URA-hankkeen maksumieheksi.
Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset ratkaisematta
Kihlakunnanulosottomiehet ovat
yrittäneet saada tarkempaa selvyyttä siihen, miten URA-hanke
toteutuessaan vaikuttaisi henkilöstön asemaan ja palkkaukseen.
Asiaan on vaadittu selvitystä niin valtakunnanvoudinvirastolta kuin
oikeusministeriöltä, mutta toistaiseksi kumpikin taho on ollut
haluton ottaman kantaa näihin henkilöstöä huolettaviin asioihin.
Tutustuttaessa URA-hankkeen
toteuttamissuunnitelma ja hankesuunnitelmaan saamme kuitenkin jonkin
verran selkoa työnantajan todellisista tavoitteista. Ura-uudistuksen
pääasialliset hyödyt (90 %) näyttäisi syntyvän palkkakustannuksista. Kihlakunnanulosottomiesten osalta tavoitteena
on palkan alennukset ja toimistolla palkkakustannusten alentaminen
virkojen vähentämisen kautta.
VVV:n suunnitelmien mukaan perinnän
uudistaminen on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyisten
kihlakunnanulosottomiesten virkojen määrää vähennetään 250:llä
ja tilalle palkattaan 180 huomattavasti (40 %) alhaisemmalla palkalla
työskentelevää virkamiestä. Toimistosta on tarkoitus vähentää
100 virkaa. Molemmissa ammattiryhmissä työmäärän lisääntymisen
ohella työt myös yksipuolistuisivat merkittävästi keskittämisen
ja erikoistumisen myötä. VVV:n tavoite palkkasäästöjen osalta on
näin laskettuna noin 10 milj.euroa.
Perinnän jakaminen VVV:n mallilla
merkitsisi kaikkien kihlakunnanulosottomiesten palkan alentumista,
myös laajatutkintaiseen perintään sijoittuvien. Erikoisperintä
lienee poikkeustapaus. Toimiston kohdalla palkka pysynee entisellään
työmäärän lisäyksestä huolimatta. Voutien osalta kaikki on
vielä auki.
URA-hankkeessa on myös paljon hyvää.
Organisaation kehittäminen, sähköisen asioinnin ja automaation
lisääminen ovat yleisesti hyväksyttyjä asioita ja parhaimmillaan
tehostavat perintää sekä parantavat ulosoton palvelukykyä.
Ulosottolaitoksen henkilöstö haluaa
olla mukana kehittämässä ulosottoa, mutta ei hinnalla millä
hyvänsä. Ennen hankkeeseen sitoutumista järjestöt haluavat päästä
neuvottelemaan ja turvaamaan henkilöstön aseman muutoksessa.
Löytyykö VVV:ltä tahtotilaa yhteisen win-win tilanteen
saavuttamiseksi henkilöstön kanssa jää nähtäväksi.
Saadakseen työnantajan kanssaan
neuvottelupöytään, SUY on ilmoittanut kihlakunnanulosottomiehille,
että toistaiseksi ei ole ammattikunnan edun mukaista osallistua
perinnän jakamiseen tähtääviin perintäpilotteihin. Asiasta ei
ole syntynyt juurikaan keskustelua, koska asian vakavuus ymmärretään,
eikä kukaan halua olla heikentämässä perusteettomasti omaa, eikä
työtoverin asemaa.
Toivotan hankejohtajan tervetulleeksi
ulosottolaitoksen palvelukseen ja tutustumaan maailman parhaaseen
ulosottoon. Parhaan kuvan nykyjärjestelmän vahvuuksista saa
seuraamalla käytännön tasolla täytäntöönpanon ammattilaisten
työtä ulosottovirastoissa.
Lisätietoja: Harri Lepolahti p. 029 5
22845
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti