tiistai 26. huhtikuuta 2016

Ulosottoa uudistettaessa on varjeltava nykyjärjestelmän vahvuuksia

Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen on ottanut osaa keskusteluun ulosoton tavoitteista ja rakenteiden uudistamisesta. Heikkisen 8.4 julkaisemassa kirjoituksessa on hyvin otettu kantaa ulosoton tuloksellisuuteen, nykyjärjestelmän vahvuuksiin ja riskeihin, jotka tulee huomioida uudistustyötä tehtäessä. Ohessa Heikkisen kirjoitus.
 
 
ULOSOTON TAVOITTEISTA
Merja Muilun ja Juhani Toukolan puheenvuoron (HS mielipide 2.4.2016) johdosta on syytä esittää seuraavaa. On totta, että ulosoton perimistulos riippuu kolmesta tekijästä, ulosoton tehokkuudesta, velallisten maksukyvystä ja asioiden määrästä ja laadusta. Kaksi viimeksi mainittua tekijää muodostavat ulosoton toimintaympäristön. Näistä kolmesta tekijästä vain ulosoton tehokkuuteen voidaan vaikuttaa. Ulosoton toimintaympäristö on tällä vuosituhannella ollut vakaa. Sen sijaan ulosoton tulos on kymmenen vuoden aikana parantunut 67 %.
 
Tulos on ollut neljä vuotta peräkkäin yli miljardi euroa, kun se kymmenen vuotta sitten oli 650 miljoonaa euroa. Ulosoton henkilöstöä on samanaikaisesti vähennetty 1.400:sta 1.200:aan. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden paranemisen taustalla on viisi tekijää: 1) moderni lainsäädäntö 2) yksinkertainen organisaatio 3) toiminnan automatisointi ja reaaliaikainen tiedonhankinta velallisen tilanteesta 4) kannustava palkkaus ja 5) henkilöstön korkea työmoraali ja sitoutuminen tavoitteisiin. Näistä viimeksi mainittu on tärkein. Jos se puuttuu, yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki.

Uudistettaessa ulosoton rakenteita tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi ulosottolaitoksen johdon on varjeltava näitä vahvuuksia. Tässä, jos missä, on noudatettava varovaisuutta ja vältettävä hallitsemattomia riskejä. Tavoitteiden on oltava realistisia ja ymmärrettäviä. Tähän on hyvin arkipäiväiset syyt. Valtio on ulosotossa suurin velkoja. Melkein puolet tuloksesta on valtion vero- ja muita tuloja. Jos tulos heikkenisi Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön ennustamalla tavalla 170 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna vuoden 2015 tulokseen, merkitsisi se yli 70 miljoonan euron tulojen menetystä valtiolle. Veronmaksajilla ei ole varaa tuloksen heikentymiseen. Harri Lepolahden (HS Mielipide 31.3.2016) asiasta ilmaisema huoli on perusteltu.

Timo Heikkinen

johtava kihlakunnanvouti, Helsinki


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti