Yksityinen perintä ruotuun

Vanhus sai kaupungilta laskun tarvitsemastaan ambulanssikyydistä. Muistihäiriöisenä hän ei kyennyt laskua maksamaan, joten kaupunki laittoi maksun perintään. Muutaman kuukauden päästä lähiomaiset löysivät perimistoimiston lähettämän maksukehotuksen, missä velka oli nelinkertaistunut.

Yhteiskunta järjestää palveluja, joita erityisesti vanhukset, sairaat ja vähävaraiset käyttävät. Palveluista veloitetaan määrätty maksu niin kuin asiaan kuuluu ja kunta lähettää asiakkaalle laskun, jonka asiakas maksaa sen mukaan kuin kykenee. 

Ongelma on siinä, että jos asiakas ei kykene maksamaa laskua joko vanhuuden, sairauden tai varattomuuden vuoksi, kunta siirtää laskun silti perimistoimiston perittäväksi. Vaikka asiakas on maksukyvytön, seurauksena on, että perimistoimisto voi lisätä laskuun perimiskustannuksia jopa niin, että alkuperäinen velka moninkertaistuu. 

Tänä päivänä julkinen perintä eli ulosotto on huomattavasti inhimillisempää kuin yksityinen perintä. Jos vanhuksen saama lasku olisi hoidettu julkisen perinnän kautta ulosotossa, kustannus olisi ollut vanhukselle kymmenesosa siitä, mitä perimistoimisto veloitti, eikä muita seuraamuksia olisi tullut. 

Oikeusministeriön maksuhäiriöpolitiikan tavoitteena on perimiskustannusten kohtuullisena pitäminen. Nyt on korkea aika aloittaa yksityisen perinnän perimiskustannusten kohtuullis-taminen. Ei ole kenenkään etu, että maksukyvyttömien saatavia kierrätetään yksityisen perinnän kautta niin, että velat moninkertaistuvat.

Toiseksi julkiset maksut, erityisesti peruspalveluista perittävät maksut pitää poistaa   yksityisen perinnän piiristä. On tarkoituksenmukaisempaa, että julkinen perintä huolehtii maksuista, jolloin estetään turha velkaannuttaminen. Yhteiskunnan on huolehdittava itse vähäosaisista, eikä saattaa heitä perimistoimistojen riistettäväksi.             

Harri Lepolahti